Globaalissa tutkimuksessamme oppimisen ja osaamisen kehittämisen tilasta ilmenee, että jo kahtena vuonna peräkkäin lähes puolet vastaajista on pitänyt ajan puutetta L&D:n suurimpana haasteena. Toinen tutkimus paljastaa, että 80 prosentilla 2,5 miljoonasta amerikkalaisesta on tunne, että he eivät ehdi tehdä päivittäin kaikkea, mitä pitäisi.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että useimmilla meistä on todellisuudessa enemmän vapaa-aikaa kuin 50 vuotta sitten, ja että työhön käytettyjen tuntien määrä on itse asiassa vähentynyt. Miksi yhteiskunnassa sitten vallitsee tunne, että meillä on pulaa ajasta?
Luultavasti kaikkien aikojen suosituimmassa verkkokurssissa The Science of Well-Being Yalen yliopiston professori Laurie Santos määrittelee ”aikavarallisuuden” tunteeksi siitä, että käytettävissä on runsaasti aikaa ja vastaavasti ”aikapulan tunteeksi siitä, että aikaa ei ole tarpeeksi”. Harvard Business Schoolin apulaisprofessori Ashley Whillans kirjoitti Harvard Business Review’ssä, että aikapulaa voidaan kuvailla ”kollektiiviseksi kulttuurilliseksi epäonnistumiseksi hallita tärkeintä resurssiamme eli aikaa”.
Meillä on aikaa enemmän kuin ennen, mutta tuntuu kuitenkin siltä, kuin sitä olisi vähemmän. Jokaisella on käytettävissään 24 tuntia päivässä, mutta mihin me kulutamme tuon ajan? Mikä voisi motivoida käyttämään osan tuosta ajasta oppimiseen?
“Sen sijaan että optimoisimme aikavarallisuutta käyttämällä sitä tietoisesti, haaskaamme sitä, emmekä edes tajua, että teemme niin.”
— Anthony Wing Kosner, editorial strategist, Dropbox
Käytössämme on 168 tuntia joka viikko (24 tuntia päivässä).
Vietämme töissä noin 40 tuntia viikossa (8 tuntia päivässä.
Meidän pitäisi – ainakin teoriassa – käyttää 56 tuntia viikossa (8 tuntia päivässä) nukkumiseen.
Mihin loput 72 tuntia viikossa (10 tuntia päivässä) oikein menevät?
Osa meistä epäilemättä viettää tämän ajan syöden, kuntoillen ja ystävien tai perheen parissa. Toiset taas sopivat tapaamisia, harrastavat ja lomailevat. Halutessa iso osa näistä 72 tunnista voisi olla hyödynnettävissä vaikkapa mikro-oppimisen. Oikeiden työkalujen avulla niin, että jokainen voi etsiä ja priorisoida oppimissisältöjä, jotka ovat oleellisia itse kunkin tavoitteiden kannalta.
Liikenne- ja liikkuvuustrendejä analysoivan INRIX 2019 Scorecardin mukaan autoilijat 43 eri maan 900 kaupungissa hukkaavat eniten aikaansa Kolumbian Bogotassa. Siellä ruuhkissa seisomiseen palaa 191 tuntia vuodessa (3 tuntia 40 minuuttia viikossa)
Autolla taitettuihin työmatkoihin menee Lontoossa 2 tuntia 48 minuuttia viikossa. Siellä voisi siis käyttää joka arkipäivä yli 33 minuuttia audiokirjan tai podcastin kuunteluun – tai jopa uuden kielen oppimiseen.
Keskikokoinen, noin 320-sivuinen 90 000 sanan romaani voi viedä sellaiset 10 tuntia 30 minuuttia.
Tällä tahdilla pääset kirjan loppuun aina 3,75 viikossa, mikä tarkoittaa noin 14 kirjan vuositahtia.
Miten paljon aikaa Sinulla menee työmatkoihin?
Vuonna 2018 nettikäyttäjät viettivät sosiaalisen median äärellä keskimäärin 144 minuuttia päivässä (16,8 tuntia viikossa tai 873,6 tuntia vuodessa).
Tuossa ajassa ehtisi lukea 83 kirjaa vuodessa.
Ja Harvardista valmistumiseen menisi sellaiset 128 opintopistettä eli 384 tuntia*.
*3 opintopistettä (1 kurssi) = 3 luokkatuntia viikossa = yhteensä 6-9 tuntia opiskelua viikossa.
128 opintopistettä = 128 luokkatuntia viikossa + 256-384 tuntia opiskelua = 384–512 tuntia akateemisen tutkinnon saavuttamiseen.
Käytämme sosiaaliseen mediaan vuodessa enemmän aikaa kuin mitä meillä menisi kiinnostavan tutkinnon suorittamiseen.
Keskimääräinen käyttäjä katsoo Netflixiä yhden tunnin ja 11 minuuttia (tai 71 minuuttia) joka päivä tai 8,28 tuntia viikossa (430,56 tuntia vuodessa).
Arvioiden mukaan yhdysvaltalaiset aikuiset katsoivat televisiota vuonna 2019 päivittäin keskimäärin 3 tuntia 35 minuuttia (25 tuntia viikossa tai 1300 tuntia vuodessa).
Netflixissä viettämäsi ajan sijaan olisit ehtinyt ammentaa tietämystä 430:sta tunnin mittaisesta webinaarista tai podcastista vuodessa. Olisit jopa ehtinyt oppia vieraan kielen kohtuullisen sujuvasti.
Meillä on enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa, mutta ainakin vuoden 2018 alkuneljännestä käsittelevän Nielsen Total Audience Reportin mukaan melkeinpä puolet aikuisen tyypillisestä päivästä on omistettu television katsomiselle. Itse asiassa, täysi-ikäiset amerikkalaiset käyttävät yli 11 tuntia päivässä mediankulutukseen sen eri muodoissa, ja tämän päälle tulee vielä työmatkoihin kulunut aika. Näistä kahdesta olisi mahdollista nipistää aikaa oppimiselle.
On tärkeätä olla tarkkana tärkeimmän mutta vähätellyn voimavaramme – ajan – suhteen.
Oman ajan seurantaan on tarjolla lukuisia työkaluja. Myös laitteiden omista tietolähteistä käy ilmi, miten käytämme niiden parissa aikaamme.
Uuden taidon oppimiseen menee vain 20 tuntia.
Josh Kaufman analysoi TEDtalkissaan The first 20 hours — how to learn anything systemaattista lähestymistapaansa taitojen nopeaan oppimiseen. Hän kuvailee, miten mikä tahansa uusi taito on saavutettavissa vain 20 tunnin keskittyneellä, harkitulla harjoittelulla. Sen aikana taidon hallinta kehittyy nollasta huomattavan hyvälle tasolle. Hänen menetelmänsä auttaa purkamaan monimutkaiset taidot pienemmiksi osasiksi, kasvattamaan harjoittelun tuottavuutta huippuunsa sekä poistamaan tavanomaisimpia esteitä oppimisen tieltä.
Sitten kun tiedät, kuinka paljon sinulla on oppimiseen käytettävissä olevaa aikaa, mitä aiot oppia? Miten voit saavuttaa kunnianhimoisimmatkin tavoitteesi?
Mieti tarkoin, mitä haluat taidon avulla tehdä ja paloittele taito osasiksi. Ota taito haltuun osa kerrallaan. Harjoittele tärkeimpiä taitoja.
Harjoittele juuri sen verran, että huomaat, jos teet virheen, ja pystyt korjaamaan toimintaasi oikeaan suuntaan.
Ota laitteistasi ilmoitukset pois päältä ja poista kaikki muutkin häiritsevät tekijät.
Yritä harjoitella 20 tuntia keskittyneesti. Älä luovuta, vaikka mikä olisi.
Valmiina oppimaan?