Inhimillisen pääoman kehitys ja finanssitoimialan tulevaisuus

”Pankkialan johtajista 81 prosenttia on huolissaan teknologisten muutosten nopeudesta. Tämä on enemmän kuin millään muulla toimialalla.”
– PwC, Financial Services Technology 2020 and Beyond: Embracing disruption

Teknologinen murros on alkanut muovata finanssialaa uuteen uskoon. Lohkoketjun, keinoälyn ja esineiden internetin kaltaiset teknologiat aiheuttavat valtavia muutoksia globaalin finanssitoimialan rakenteeseen ja hallintaan. Muutoksiin sisältyy laaja valikoima finanssiteknologiaa (fintech), joka perustuu kryptovaluuttoihin, vertaislainaamiseen ja joukkorahoitusalustoihin.

Miksi rahoituspalvelualan pitäisi olla huolissaan lohkoketjuteknologiasta?

Lohkoketju, kaikkien kryptovaluuttatransaktioiden julkinen tilikirja, on jo alkanut vaikuttaa rahoituspalvelumaailmaan. Lohkoketjuteknologiaa verrataan usein internetin kasvuun 1990-luvulla, mutta todellisuudessa lohkoketju voi tarkoittaa vielä järeämpää muutosta.

Internet toi mukanaan mahdollisuuden yksilöiden ja ryhmien väliseen nopeaan ja edulliseen tiedonsiirtoon ilman välikäsiä. Nyt lohkoketjuteknologia tarjoaa saman valmiuden arvon siirtoon.

Lohkoketjuteknologia on luvannut mullistaa pankki- ja finanssitoimialan. Välikäsien ja teknologian pullonkaulojen poistamisen mahdollisuus sekä rahoitustransaktioiden täysi läpinäkyvyys osuvat finanssitoimialan ydintoimintoihin. Lohkoketju eli hajautetun tilikirjan teknologia (DLT) merkitsee finanssitoimialan, taloushallinnon ja identiteettijärjestelmien jatkuvaa ja merkittävää muutosta, joka on yhtä laaja-alainen kuin syväkin. Kuten PwC:n raportissa todetaan, on ilmeistä, että lohkoketjuteknologian (DLT:n) kiihtyvä vauhti aiheuttaa luovaa tuhoa koko rahoituspalvelualalla.

Työn tulevaisuus

Yhä useammat investointiyhtiöt ovat enenevässä määrin riippuvaisia uusista finanssiteknologian start up -yrityksistä riskimallinnuksen ja datan keräämisen kaltaisten uusien valmiuksien tukemisessa. Itse asiassa finanssiteknologian maailmanlaajuisten sijoitusten määrä on yli kolminkertaistunut kuluneen vuosikymmenen aikana arvoltaan lähes kymmeneen miljardiin euroon.

Nämä murrosvoimat haastavat yhtiöt päivittämään inhimillisen pääoman resurssejaan kiihtyvällä tahdilla. Teollisen aikakauden byrokraattisten järjestelmien jälkeen työntekijöiden on oltava valmiita ratkaisemaan reaalimaailman ongelmia hyödyntämällä itsenäisesti luovuuttaan. Tämä edellyttää perinteisen finanssitoimialan ulkopuolisten asiantuntijoiden rekrytoimista ja vankkojen oppimisjärjestelmien kehittämistä henkilöstöhallinnon ohjelmien täydennykseksi.

Samaan aikaan yhä suurempi osa työvoimasta keskittyy luovuuteen ja yrittäjyyteen. Yhdysvaltojen kauppakamarin mukaan pelkästään Yhdysvalloissa 27 prosenttia työvoimasta työllistää itse itsensä. Tästä seuraa se, että ”rahoituslaitosten on omaksuttava ’kykyjen vaihdon’ ajattelutapa, jotta ne pääsevät hyödyntämään osa-aikaisia työntekijöitä ja/tai itsensätyöllistäjiä luovalla tavalla”.

Keinoälyn ja mullistavien innovaatioiden aikakaudella elpynyt rekrytointi, oppiminen ja kehittäminen, yhteistyökumppanuudet ja kulttuurihankkeet ovat merkkejä strategisen fokuksen siirtymisestä inhimillisen pääoman strategiaan. Perinteisen liiketoimintajohtamisen tutkinnon sijaan älykkäiden finanssitoimialan organisaatioiden on kiinnitettävä enemmän huomiota luovuutta ja kekseliäisyyttä tukeviin oppimisjärjestelmiin. Oppiminen ja koulutus finanssitoimialalla vaativat erikoistaitoja, jotka perustuvat yhteistyöhön verkostoissa, digiosaamiseen ja yrittäjyysinnovaatioihin.

Oppiminen mielikuvituksen aikakaudella

Nopeasti kehittyvä teknologia, asiakkaiden kasvavat odotukset ja muuttuva sääntely-ympäristö kiihdyttävät rahoituspalvelualan mullistavien innovaatioiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Talouskriisin jälkeen sääntelyrakenteista on tullut entistä ratkaisevampi tekijä teknologisen muutoksen hallinnassa.

Tämä merkitsee entistä aktiivisempia toimia innovatiivisen ajattelun ja kykyjen kehittämisen kulttuurin luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Monet johtajat odottavat nyt IT-osastoiltaan mullistavien innovaatioiden jatkuvaa mahdollistamista, tehokkuuden lisäämistä ja kulujen vähentämistä. Myös sääntelyelimet vaativat finanssitoimialalta yhä enemmän vaatimustenmukaisuutta, ja niissä on alettu hyödyntää uusia datapohjaisia teknologioita valtavan tietomäärän keräämisessä ja analysoimisessa.

”Tiedon aikakautta” tai ”osaamistaloutta” osuvampi luonnehdinta aikakaudestamme on mielikuvituksen aikakausi. Tällä aikakaudella työ siirtyy suunnitteluun, merkityksellistämiseen sekä uusien ideoiden ja esineiden kehittämiseen.

Teknologiapohjainen innovaatio merkitsee paitsi muutosta massatuotannosta johonkin muuhun, myös työn luonteen laadullista muutosta. Finanssitoimialallakin toimivien byrokraattisten organisaatioiden täytyy vastata uuden luovan työntekijäsukupolven kasvavaan joustavuuden ja yrittäjyyden mieltymykseen.

Intohimosta ja tarkoituksesta on tulossa taitavan ammatillistamisen keskeisiä voimia. Tätä logiikkaa myötäillen Richard Florida esittää, että luovuus on globaalin talouden määrittävä periaate. Mielikuvituksen aikakauden käsitteen puki ensimmäisenä sanoiksi Rita J. King kuvaillessaan aikakautta, jolloin mielikuvituksesta tulee taloudellisen arvon ohjaaja. Aikakauteen kuuluvat virtuaalitodellisuuden ja keinoälyn kaltaiset teknologiasuuntaukset sekä käyttäjien tuottamaan sisältöön keskittyvät digitaaliset ympäristöt.

Organisaatioiden kyky tukea henkilöstön kehittymistä on valtava kilpailuetu. IBM:n tekemän tutkimuksen mukaan työntekijät, jotka eivät koe pystyvänsä saavuttamaan uratavoitteitaan nykyisessä organisaatiossa, harkitsevat 12 kertaa todennäköisemmin työpaikan vaihtamista kuin työntekijät, jotka kokevat pystyvänsä saavuttamaan uratavoitteensa. Suuri osa tästä liittyy teknologiaan ja ammatilliseen tukeen.

Tukea oppimiseen

Finanssiala tarvitsee tukea oppimiseen ja kehittämiseen erikoistuneilta organisaatioilta, kun se kouluttaa työntekijöitä uuteen aikakauteen. McKinsey huomauttaa, että koulutusmenojen vuotuisen kasvuprosentin odotetaan kasvavan 7–9 prosenttia maailmanlaajuisesti muutaman seuraavan vuoden aikana. Kun näistä koulutusmenoista vain kaksi prosenttia on kohdistettu digitaaliseen oppimiseen, koulutusteknologiayrityksiin kohdistuvien yksityisten sijoitusten osuus on 4,5 miljardia dollaria.

Huomionarvoista on, että 71 prosenttia johtajista pitää inhimillistä pääomaa tuotteita, asiakassuhteita ja brändejä suurempana kestävän taloudellisen arvon lähteenä. Lisäksi johtajat luokittelevat vuorovaikutustaidot neljän tärkeimmän ”yritykseen vaikuttavan ulkoisen tekijän” joukkoon. Henkilöstön koulutuksen tukeminen onkin nyt ratkaisevan tärkeä haaste.

Harmillista kyllä suurin osa nykypäivän oppimisjärjestelmistä perustuu yli sata vuotta sitten kehitettyihin malleihin. Kuten Harvard Business Schoolin ja Chan Zuckerberg Initiativen tutkijat huomauttavat, keinoälyä ja tietoa hyödyntävät nykyajan työkalut tekevät organisatorisesta oppimisesta yritysinnovaatioiden perustan.