Johtajien koulutus ja kehittäminen: Tutkijan lyhyt johdatus oppimistieteeseen

Elämme digitaalisen murroksen aikakautta. Organisaatiot ovat entistä riippuvaisempia toimintojen välistä syvää yhteistyötä tekevistä tiimeistä. Johtamisesta on tulossa hajautetumpaa ja työntekijät nousevat johtotehtäviin huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa uraansa.

Kun tähän vielä yhdistetään viimeaikaisia yritysmaailman kriisejä (#metoo, piilevät ennakkoluulot, syrjintä), tehokas johtajuuskoulutus nousee entistäkin tärkeämpään asemaan.

Kovat johtamistaidot

Johtajuuskoulutuksen ja kehityksen kovat taidot antavat johtajalle kaikki vahvaan johtamiseen liittyvät tiedot ja faktat.

On opeteltava sääntöjä, määräyksiä ja lainsäädännön vaatimuksia, mutta myös ”kovia” taitoja, kuten kykyä tunnistaa piileviä ennakkoluuloja ja asianmukaista käyttäytymistä työpaikalla.

Kovien taitojen tehokas oppiminen edellyttää aivojen kognitiivisten taitojen oppimisjärjestelmän käyttöä. Järjestelmään sisältyvät prefrontaalinen aivokuori, hippokampus ja mediaalisen ohimolohkon rakenteet, ja oppiminen edellyttää työmuistia ja tarkkaavaisuutta.

Vuorovaikutustaitojen opettaminen

Tavoitteena on opettaa johtajille vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan tehokkaaseen sanalliseen ja sanattomaan viestintään.

Tämän vuoksi johtajan käyttäytymismalleista on poistettava tiettyjä piirteitä, jotka voidaan tulkita ennakkoluuloiksi tai sopimattomaksi käytökseksi. Vuorovaikutustaitoja on harjoiteltava tehokkaasti monenlaisissa tyypillisissä ja epätyypillisissä tilanteissa (esimerkiksi konfliktien ratkaisemisen tai kehityskeskustelun yhteydessä sekä kiireen tai sosiaalisen paineen alla).

Tehokkaat vuorovaikutustaidot edellyttävät aivojen behavioraalisten taitojen oppimisjärjestelmän käyttöä. Järjestelmään kuuluvat tyvitumakkeet, ja oppiminen edellyttää reaaliaikaista vuorovaikutteista palautetta ja dopamiinivälitteisiä muutoksia välittömässä toiminnassa.

Tilannetietoisuus

Hyvä johtaja voi ”lukea” jokaista henkilöä, ryhmää tai tilannetta, reagoida nopeasti ja säätää strategiaansa ja käyttäytymistään tilanteen mukaan. Tähän tarvitaan suuri määrä kognitiivisia, behavioraalisia ja ennen kaikkea emotionaalisia taitoja.

Johtajan on kehitettävä kyky asettua toisen asemaan, jotta hän voi ymmärtää ja ”lukea” muiden mielentiloja sekä nähdä, miten he tulkitsevat hänen käytöstään.

Tilannetietoisuuden tehokas oppiminen edellyttää aivojen emotionaalisen oppimisjärjestelmän käyttöä. Siihen sisältyvät mantelitumake ja limbiset alueet. Emotionaalinen oppiminen parantaa sekä kognitiivisten että behavioraalisten taitojen oppimista.

Lopuksi

Johtamiskoulutuksen merkitys kasvaa nykyajan työpaikoilla. Hyvillä johtajilla on syvä ymmärrys johtamiseen liittyvistä kovista taidoista sekä vahvat vuorovaikutustaidot ja laaja tilannetietoisuus.

Optimaaliseen johtajuuteen tähtäävien oppimistyökalujen on harjoitettava näitä taitoja aktivoimalla aivojen oikeat oppimisjärjestelmät. Näitä ovat kognitiivisten taitojen oppimisjärjestelmä, behavioraalisten taitojen oppimisjärjestelmä sekä emotionaalinen oppimisjärjestelmä.