Mobiili-oppiminen tukee laadukasta oppimiskokemusta

Teknologiaa käytetään nykyään joustavasti kaikkialla, eikä se rajoitu esimerkiksi yksityiseen sektoriin. Ajat, jolloin ajettiin toimistolle ja istuttiin kiinteän työpöydän ääressä kahdeksan tuntia, ovat menneisyyttä. Läppärit, älypuhelimet, tabletit ja muut laitteet toimivat väylänä sisäisiin järjestelmiin ja työmateriaaliin missä ja milloin tahansa.

Moderni teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, eivätkä yritykset vielä osaa hyödyntää niitä täydessä mitassaan. Vielä keväällä etätyö, yrityksen tietoihin käsiksi pääseminen etänä ja jopa kannettavien tietokoneiden käyttö eivät olleet kaikille läpihuutojuttu. Joillekin ne olivat vain kaukaisia mahdollisuuksia.

Sitten kulkutauti nimeltään koronavirus alkoi kiertää maailmalla.

Yritykset joutuivat siirtämään työntekijät nopeasti etätyöhön, avaamaan sisäiset järjestelmät ulkoista pääsyä varten ja toimimaan ennennäkemättömän joustavasti. Useat digitalisaation vaiheet, jotka muuten olisivat kestäneet vuosia toteutettiin pakon edessä muutamassa viikossa. Kun sopivia laitteita ei ollut saatavilla, osa työntekijöistä joutui väliaikaisesti käyttämään yksityisiä tietokoneitaan ja älypuhelimiaan. Perheet joutuivat ostamaan lisää laitteita, jotta sekä etätyö että lasten etäkoulu onnistuisivat samanaikaisesti.

Suuntaus käyttää älypuhelimia ja mobiililaitteita työhön ei kuitenkaan ole vain vuoden 2020 ilmiö. Vuoteen 2016 mennessä 87% yrityksistä odotti työntekijöiden käyttävän omistamiaan yksityisiä laitteita työhön.

Vuonna 2016 monet palveluntarjoajat alkoivat myös tarjota palveluitaan, ohjelmistojaan ja pääsyä sisäisiin järjestelmiin sovellusten kautta. Tällä tavalla yhä useammat työprosessit pystyttiin suorittamaan henkilökohtaisilla mobiililaitteilla. Erityisen hyödyllistä tämä oli ja on esimiehille ja kaikille niille työntekijöille, jotka matkustavat paljon tai vaihtavat sijaintia säännöllisesti.

Ottaen huomioon käyttäytymisen muutoksen sukupolvien aikana, on varsin normaalia, etenkin alle 35-vuotiaille, hoitaa päivittäiset tehtävänsä älypuhelimen kautta aina kun mahdollista. Olipa kyse sähköpostin tarkistamisesta, tiedon hakemisesta tai pankkipalveluiden käytöstä, monien ihmisten koko elämä on tallennettu matkapuhelimeen, joka kulkee aina mukana.

Coden vuonna 2019 tekemä tutkimus Britanniasta osoitti, että riippuen ikäryhmästä keskimääräinen älypuhelimen omistaja voi viettää jopa 4 tuntia päivässä laitteellaan. Korkeimmillaan puhelimella vietetty aika on Ikäryhmässä 16-24 ja naisten keskuudessa. 4 tuntia päivässä tarkoittaa, että ihminen viettää 50–60 päivää vuodessa puhelintaan selaillen. Kun katsoo näitä lukuja on loogista, että myös työ siirtyy enenevissä määrin mobiiliin suuntaan.

Nykyään on tavallista, että ohjelmistotoimittajat tarjoavat ohjelmistoaan samanaikaisesti myös mobiilisovelluksena. Useimmissa tapauksissa sovelluksen saa käyttöönsä ilman lisämaksua ja siihen saadaan pääsy normaalien kirjautumistietojen kautta. Näin ohjelmistotalot antavat meille mahdollisuuden käyttää palveluitaan sijainnista ja ajasta riippumatta. Nykyaikaisissa pilviratkaisuissa kaikki mitä tarvitaan tietoihin käsiksi pääsemiseen ja niiden käyttämiseen on Internet-yhteys. Tässä yhteydessä tietoturva on jatkuvasti esillä oleva aihe, josta pidetään huolta jatkuvilla tarkastuksilla ja päivityksillä, joskus jopa päivittäin.

Vuodesta 2009 Internetin käyttö matkapuhelinverkon kautta on kasvanut niin paljon, että vuonna 2019 se ohitti ensimmäistä kertaa kiinteän verkkoyhteyden käytön maailmanlaajuisesti. Myös mobiililaitteilla tehtyjen hakujen ja avattujen verkkosivujen määrä nousi ensimmäistä kertaa ohi kiinteillä laitteilla tehtyjen hakujen ja avausten vuonna 2019.

Näiden tilastojen varjolla, verkkosivustojen mobiiliversiot ovat yhä tärkeämpiä. Näyttää myös siltä, että kaikenlaisia ​​ohjelmistoja käytetään mieluiten mobiililaitteilla. Tämä luo suurta vaihtelua ja haasteita ohjelmistojen suunnitteluun ja muotoon, kun samaan aikaan tulisi luoda sisältö ja toiminnallisuudet siten, että niitä voidaan käyttää sujuvasti perinteisellä tietokoneella, tablet-laitteella ja älypuhelimella. Yhä useammat palveluntarjoajat ja verkkosivustojen ylläpitäjät panostavat nyt pienempikokoisiin älylaitteisiin suunnittelussaan. Yhä useamman loppukäyttäjän ja työntekijän näkökulmasta on itsestään selvää, että heidän tulee pystyä käyttämään kaikkia työkaluja ja järjestelmiä mobiililaitteen kautta.

Suuntaus on edennyt niin pitkälle, että mobiilipalvelun saatavuus ei enää ole erityinen etu, vaan se sen puuttuminen tai huono laatu voivat aiheuttaa negatiivista palautetta.

Tämä kehitys on pohjimmiltaan yleismaailmallista, ja on vain harvoja asioita, joita ei odoteta saataville mobiilimuodossa. Tämä koskee myös osaamisen kehittämistä.

Oppimiseen käytettävien sovellusten markkinajohtajat näyttävät esimerkkiä: Älypuhelimen teknisiä mahdollisuuksia, kuten push-viestejä, muistutuksia ja pilvitallennustilaa käytetään hyödyksi, jotta oppiminen olisi mahdollisimman interaktiivista. Esimerkiksi Duolingon myötä todennäköisyys opetella uutta kieltä on lisääntynyt huomattavasti. Osasyyllisenä tähän on koronaviruksen myötä muuttuneet olosuhteet, mutta myös se, että oppimisen kynnys on laskenut huomattavasti, kun oppiminen on muutettu eräänlaiseksi peliksi. Uutta kieltä opitaan mikro-oppimista hyödyntäen, pieniä palasia kerrallaan aina kun sille on aikaa. Sovellus muistuttaa käyttäjäänsä säännöllisesti harjoituksen suorittamisesta ja käyttää erilaisia palkintoja, esimerkiksi pisteitä ja tarroja pelaamisen lisäkannustimina.

Herää kysymys: miksi samanlaiset keinot eivät jo ole todellisuutta työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa? Monien sisällöntuottajien ja johtajien mielessä on edelleen oletus, että ”tavallinen” digitaalinen sisältö ja mobiilisisältö ovat kaksi erillistä asiaa. Todellisuudessa jakolinjaa ei kuitenkaan ole, tai pikemminkin ei pitäisi olla. Kaiken sisällön, myös oppimissisällön, pitäisi olla muodossa, joka toimii rajoituksetta kaikilla laitteilla. Kun näin on, pystytään luomaan saumaton oppimiskokemus, joka ei ole riippuvainen ajasta ja paikasta.

Oppimissisällön luomisessa mobiililaitteille on erityisiä vaatimuksia, joita pitää ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Aihealueesta riippuen, saattaa olla hyödyllistä suunnitella sisältöä vain mobiililaitteille. Yleensä on kuitenkin järkevää ja kestävää optimoida kaikki olemassa oleva sisältö kaikille laitteille sopivaksi, mikäli se vain on mahdollista. Edellä mainittuja trendejä tarkasteltaessa älypuhelin todennäköisesti pysyy pöytätietokonetta kiinnostavampana tapana kuluttaa sisältöä, mikä tarkoittaa, että myös oppisisällön vaatimukset muuttuvat yhä enemmän tähän suuntaan.

Monilla LMS-palveluntarjoajilla on edelleen joitain heikkouksia mobiiliratkaisuissaan – varsinkin kun on kyse datasta: Mitä sisältöä kulutettiin tien päällä? Mitkä oppimateriaalit olivat ongelmallisia, liian monimutkaisia tai niistä ei päästy läpi? xAPIn ja Learning Record Storen (LRS) avulla oppimisdata voidaan synkronoida muuhun oppimisjärjestelmään mobiiliversiosta helposti ja tietoja voidaan edelleen analysoida oppimateriaalien ja oppimisen parantamiseksi. xAPI löytyy myös omasta Valamis-mobiilisovelluksemme, jonka avulla oppimista voi mitata riippumatta siitä missä se tapahtuu.

Lopuksi

Vaikka monet yritykset kamppailevat edelleen sisällön digitalisoinnissa ja etätyön haasteiden ratkaisemisessa, yhä useammat työntekijät odottavat pystyvänsä käyttämään oppimissisältöä tien päällä. Varsinkin tarjoamalla mikro-oppimista voidaan tavoittaa työntekijöitä, jotka muuten saattaisivat jäädä oppimisen ulkopuolelle. Esimerkiksi liikematkailijat ja kiireiset työntekijätkin pystyvät ottamaan työpäiväänsä mukaan pieniä oppimisen murusia, jos ne nähdään hyödyllisiksi.

Mobiililaitteiden merkitys jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa, sekä työssä että vapaa-ajalla. Niinpä myös työpaikkojen kannattaa tarjota mahdollisuus oppimiseen taskuun mahtuvassa muodossa.