• 06. elokuuta, 2019

Oppiminen jokapäiväiseksi tavaksi organisaatioissa

Oppiminen ja työntekijöiden jatkuva kouluttaminen on tuttua useimmille organisaatioille, ja monet globaalit toimijat ovat jo huomanneet sen hyödyt ja investoineet koulutusohjelmiensa parantamiseksi. Lisääntyneestä panostuksesta huolimatta monilla organisaatioilla on vaikeuksia vakuuttaa työntekijänsä siitä, että oppimiseen kannattaa käyttää aikaa.

Oppimistarpeiden kasvaessa ovat kehittyneet myös yritysoppimisen tarpeisiin vastaavat ohjelmistoratkaisut. Yritysoppimiseen suunniteltujen ohjelmistoratkaisujen ydinajatuksena on kuratoida oppimissisältöä ja tehdä siitä helpommin saavutettavaa oppijoille. 

Nykyaikaisten oppimisympäristöjen ansiosta kognitiivisten hakutyökalujen rinnalle voidaan asettaa sisältökirjastoja, jolloin oppijoille pystytään tarjoamaan mahdollisimman kohdennettua ja personoitua sisältöä. Oppijoiden sitoutuminen ei kuitenkaan ole parantunut niin paljon kuin organisaatiot toivovat.

Miten organisaatiot sitten voivat sitouttaa työntekijöitään oppimiseen? Joissakin yrityksissä järjestetään yhä viisipäiväisiä seminaareja kahdesti vuodessa. Ihmiset eivät halua oppia asioita, joita he eivät tarvitse ja joita he eivät voi soveltaa omaan työhönsä. PowerPoint-esitysten ja viikon mittaisten seminaarien ajatteleminen saa useimmat työntekijät vain tylsistymään.

Miten työntekijöiden sitoutumista voidaan edesauttaa?

  1. Ensimmäinen vaihe työntekijöiden sitouttamisessa oppimiseen on heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa sopivan oppimissisällön tarjoaminen. Oppijat tarvitsevat myös tilaa ja luvan oppimiseen sekä rajoja, jotka poistavat epävarmuutta ja luovat turvallisen ilmapiirin.

  2. Toinen vaihe on oppijoiden segmentointi ja heille olennaisen sisällön suosittelu oikeassa kontekstissa. Jos työntekijät opiskelevat työpäivän aikana, oppimisen on sovittava heidän aikatauluihinsa ja sisällön on oltava käytettävissä esimerkiksi mobiililaitteilla.

  3. Kolmas vaihe on oikean sisällön tarjoaminen yksittäisille oppijoille. Tämä voidaan tehdä suosittelemalla oikeaa sisältöä suosittelutyökalun ja pikailmoitusten avulla, ja ihannetapauksessa organisaation oppimiskulttuuri ja käytössä olevat työkalut saavat työntekijät haluamaan oppia lisää.

Organisaation ylimmällä johdolla on merkittävä rooli oppimisen tärkeyden korostamisessa ja koko yhteisön rohkaisemisessa oppimista tukevaan kulttuuriin, erityisesti muutosprosessin alussa.

Internet on muuttanut kulutustottumuksiamme pysyvästi. Olemme tottuneet saamaan personoituja suosituksia, ja kaikki on vain muutaman klikkauksen päässä. On selvää, että tällainen toimintamalli siirtyy myös työpaikoille. Ihmisten sitouttaminen oppimiseen edellyttää oppimistapojen nykyaikaistamista, jotta personoitua oppimissisältöä voidaan tarjota vähintään yhtä tehokkaasti kuin muitakin kuluttajille räätälöityjä ratkaisuja.

Organisaatioiden on ymmärrettävä, että työpaikalla työntekijät ovat niiden sisäisiä asiakkaita. Tyytyväiset työntekijät ottavat omakseen yrityksen mission ja brändin edustajina houkuttelevat organisaatioon lisää osaajia. Lisäksi he ovat sitoutuneempia hankkimaan uusia taitoja, jotka parantavat vuorostaan koko yrityksen suorituskykyä. Tunne siitä, että oppimissisältö on personoitua, on ratkaisevan tärkeä oppijan sitoutumisen kannalta.

“Usein keskitytään liikaa toteutukseen ja liian vähän kaikista tärkeimpään: oppijaan ja hänelle parhaiten sopivaan menetelmään. Pelkkä koulutuksen tai oppimismateriaalien elementtien personointi ei luo sellaista suhdetta ja sitoutumista, joka saisi ihmiset palaamaan takaisin.
Oppiminen ajatellaan onneksi yhä useammin jatkuvana kokemuksena – ei yksittäisinä tapahtumina tai toimenpiteinä, vaan mahdollisuuksien ja osallistamisen yhdistelmänä räätälöidyllä kehityskaarella, mikä osallistaa ja kehittää ihmisiä ajan myötä”, toteaa Fosway Groupin toimitusjohtaja David Wilson.

Millaista personoitu oppiminen voi olla?

Tähän kysymykseen vastatakseen organisaation on aidosti ymmärrettävä, miten, missä ja milloin ihmiset oppivat. Jotkut ihmiset tarttuvat älypuhelimeen ja etsivät tietoa netistä. Toiset haluavat saada lisätietoa aiheesta laajemmin, ja joskus heillä voi olla mielessä tarkka kysymys. Tässä kontekstissa aiheesta kirjoitettu 20-sivuinen artikkeli ei ole ihanteellinen, vaan oppijalle sopii paremmin lyhyt ja nopeasti omaksuttava tietokokonaisuus, joka vastaa tarkkaan kysymykseen.

Fosway Groupin vuoden 2019 Digital Learning Realities -tutkimuksen mukaan oppijoiden osallistaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka auttavat organisaatiota parantamaan digitaalista oppimista. Personointi on tässä avaintekijä. Kyselyyn vastasi yli 800 oppimisen ja kehittämisen ammattilaista, ja heistä lähes 70 prosenttia mainitsi sen tärkeäksi ominaisuudeksi.

Yksilö, yksilöllisen oppimiskokemuksen tarve sekä relevanttien sisällön palasten tarjoaminen vaikuttavat ensi katsomalta mahdottomalta tehtävältä, mutta keinoäly on tässä erinomainen apuväline. Keinoälyä hyödyntävä chatbot on yksi tapa toteuttaa tehtävä.

Chatbotit oppimisratkaisun osana

Ihmiset ovat tottumassa siihen, että keinoälypohjaiset avustajat palvelevat heitä erilaisilla verkkosivustoilla ja jopa kodin laitteissa (esim. Google Assistant ja Amazon Echo). Verto Analyticsin mukaan toukokuussa 2017 yli 90 miljoonaa aikuista (kuukauden eri käyttäjien kokonaismäärä) käytti Yhdysvalloissa keinoälypohjaista henkilökohtaista avustajaa älypuhelimellaan. He turvautuivat kyseiseen avustajaan keskimäärin 38 kertaa kuukaudessa.

Isossa-Britanniassa ihmiset käyttävät Radio Centren tekemän tutkimuksen mukaan ääniohjauksella toimivia avustajia (eri laitteilla) yli 167,75 kertaa kuukaudessa eli noin 5,5 kertaa päivässä.

Näiden lukujen perusteella on vain ajan kysymys, milloin keinoälypohjaiset avustajat tulevat käyttöön myös organisaatioissa. Yksi tapa ottaa keinoäly käyttöön organisaatiossa on asettaa oppimisavustajaksi keinoälypohjainen chatbot. Se on helppo integroida oppimisympäristöön ja viestintäkanaviin. Helposti lähestyttävä digitaalinen oppimisavustaja voi kommunikoida oppijoiden kanssa ja antaa vastauksia heidän kysymyksiinsä. Näin oppijat pystyvät paremmin navigoimaan oppimisympäristössä ja saavat personoituja sisältösuosituksia.

Yritykset voivat hyötyä chatbottien kyvystä parantaa perehdytystä, työntekijöiden koulutusta, vaatimustenmukaisuuskoulutusta ja montaa muuta asiaa. Chatbottien edut eivät rajoitu ainoastaan sisäisiin tarkoituksiin – niitä voidaan hyödyntää myös kumppaniverkostojen, jälleenmyyjien ja asiakkaiden koulutuksessa.

Chatbotit voidaan integroida intranetin tai Slackin kaltaisten viestintäkanavien kanssa ja niiden kautta voidaan kertoa työntekijöille uusista oppimateriaaleista ja ohjeistuksista sekä auttaa heitä löytämään vastauksia kysymyksiinsä.

Chatbottien tarjoajat parantavat niiden keinoälyä jatkuvasti seuraamalla suositusten onnistumisprosentteja. Näin botin kanssa keskusteleminen tulee entistä luontevammaksi, ja pian se tuntuu yhtä luonnolliselta kuin ihmiskollegalle puhuminen. Chatbottien nopean kehityksen perusteella keinoälystä tulee pian entistä tärkeämpi osa päivittäistä työtä. Ennen pitkää chatbot toimii henkilökohtaisena tuutorina.

Se, miten keinoäly otetaan käyttöön omassa organisaatiossa ja miten siitä saadaan paras hyöty, on erittäin laaja aihe. Sitä ei voi käsitellä yhdessä blogikirjoituksessa. Siksi olemme laatineet uuden asiantuntijaraportin ”Kattava opas keinoälyn hyödyntämisestä yritysoppimisessa”. Oppaassa vastataan keskeisimpiin kysymyksiin liittyen keinoälyyn ja esitellään askeleet keinoälyn ottamiseen käyttöön yritysoppimisen tueksi. 

Asiantuntija

Janne Hietala
Chief Commercial Officer, Valamis
+44 (0) 7484186421
Janne Hietala perusti ensimmäisen yrityksensä 21-vuotiaana ja hänet valittiin vuoden nuoreksi yrittäjäksi vuonna 2012. Janne on johtanut Valamiksen kaupallista toimintaa vuodesta 2008. Tällä hetkellä hän johtaa Valamiksen maailmanlaajuista myyntiä yhtiön Iso-Britannian toimistolla, joka sijaitsee maailman suurimmassa fintech-keskuksessa, Level39:ssä, Lontoossa. Hän vastaa yrityksen kaupallisesta strategiasta ja kehityksestä markkinoinnin, myynnin, tuotekehityksen ja palveluiden saralla. Hän on suorittanut myös MBA-tutkinnon London Business Schoolissa.

Asiantuntija

Kevin Groh
Marketing Specialist DACH
061153288680
Kevin on saksalainen kirjailija ja markkinointispesialisti, joka on koulutukseltaan sähköinsinööri. Yliopistoa käydessään hän työskenteli sähköturvallisuuden parissa ja rakensi perustan uralleen markkinoinnin maailmassa. Samoihin aikoihin hän julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaansa Saksassa. Valamiksella Kevin aloitti vuonna 2018. Hänen vastuulleen kuuluu markkinointi DACH-alueella.
Kattava opas keinoälyn käytöstä yritysoppimisessa

Kattava opas keinoälyn käytöstä yritysoppimisessa

Uusi opas keinoälyn hyödyntämisestä yritysoppimisessa on nyt saatavilla! Opas antaa näkemyksiä siihen, miten keinoälyä voi hyödyntää oppimisen personoinnissa ja sitä kautta nostaa koko liiketoiminnan suorituskykyä.