Osaamisen mittaaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen

Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat laajojen verkostojen johtamisen tiedolla ennennäkemättömällä tavalla. Tunnetko yrityksesi ja alihankkijoidesi osaamisen? Mittaatko sitä? Oppimisen vaikuttavuuden sitominen osaksi liiketoiminnan mittareita on mahdollista, kun osaamisen mittarit ovat tarkat.

Tuloksiin ja mututuntumaan perustuva johtaminen on menneen kesän heiniä – myös perinteisen valmistavan teollisuuden alalla. Valmistavan teollisuuden nousujohdanne kasvattaa henkilöstömäärää koko toimitusketjussa. Jotta kiristyvässä kilpailutilanteessa voi menestyä, on yritystä ja laajaa alihankkijoiden ja jälleenmyyjien verkostoa johdettava tiedolla.

Harvard Business Schoolin professori Amy Edmondson ja koulutusinsinööri Bror Saxberg (McKinsey Quarterly, syyskuu 2017) argumentoivat, että yrityksen arvo ei voi kasvaa, jos työntekijöiden jatkuvaan oppimiseen ei panosteta. Tulevaisuuden kilpailuvaltteja ovat osaavat ihmiset, eivät koneet.

Valmistavan teollisuuden kentällä yrityksen johdon tulee tuntea paitsi työntekijöiden taidot ja vahvuudet myös toimittaja- ja jälleenmyyjäverkoston osaaminen. Asiakkaat ovat usein tekemisissä vain jälleenmyyjän tai huollon kanssa, joten he ovat vahvasti osa brändiä. Yrityksen kehittymisen ja kasvun kannalta onkin olennaista, että laajalla verkostolla on hallussa asiaankuuluva osaaminen. Tieto osaamisesta puolestaan karttuu mittaamalla.

Ei siis riitä, että seurataan ja mitataan toteutumaa tai myyntilukuja.

Mittaa työntekijöiden kyvykkyyttä ja sido oppimisen vaikuttavuus liiketoiminnan mittareihin. Vain niin voit pärjätä kilpailussa vielä kymmenen vuoden päästä. Kyvykkyyden mittaaminen mahdollistaa tarkempien ennusteiden tekemisen, mikä on liiketoiminnan tavoitteiden kannalta tärkeää.

Kyvykkyyden mittaamisen mahdollistavat digitaaliset oppimisympäristöt, kuten kehittämämme Valamis-oppimisympäristö. Kun yrityksen johto sitoutuu osaamisen mittaamiseen, koko yritys ja sen verkostot voivat hyötyä digitaalisen oppimisalustan käytöstä.

Haaste: Koulutusmateriaali happanee käsiin

Syklisyys on tyypillistä valmistavan teollisuuden alalle. Tuotannon ja työntekijöiden volyymin suuri kausittainen vaihtelu luo tarpeen jatkuvalle koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle.

Laajan verkoston kouluttaminen on prosessi, joka kuluttaa huomattavan määrän aikaa ja resursseja. Tarve prosessin virtaviivaistamiselle on suuri. Resurssit sijoitetaan koulutukseen, koska valmistavalle teollisuudelle elintärkeät asiat, kuten toimitusvarmuus ja laatu, ovat riippuvaisia osaamisen tasosta.

Nykymallilla tehdyt koulutukset voivat kestää kaksikin vuotta, kun koulutuksia kierretään tekemässä eri yksiköissä ja maissa. Pahimmassa tapauksessa koulutusmateriaali voi vanheta koulutuksen aikana, jos tuotekehitys etenee sitä nopeammin. Koulutuskulut kohoavat, jos kouluttajia lennätetään maasta toiseen. Vanhentunut tieto maksaa, pahimmillaan laadun heikentymisenä ja tuotteiden poisvetojen muodossa.

Laitteiden takaisinveto Brasiliasta tai koneiden huolto paikallisesti on takaisku, jota yksikään yritys ei halua kokea. Se voi kuitenkin tapahtua tilanteissa, joissa yritys ei ole ajan tasalla eri yksiköiden ja työntekijöiden kyvykkyyksistä.

Ratkaisu: Laadukkaat ja mitattavat koulutusmetodit

Valmistavan teollisuuden liiketoiminnan elinehdot, kuten toimintavarmuus, palautuvat poikkeuksetta työntekijöiden osaamiseen. Koska laatumielikuva on valmistavan teollisuuden alalla keskeistä, virheisiin ei ole varaa.

Tärkeä askel virheiden välttämisessä on tehokkaamman koulutusmetodin haltuunotto.

Luotettava ja laadukas toiminta on mahdollista vain, jos kaikilla verkoston jäsenille on käsissään uusin tieto samanaikaisesti. Johdon on voitava varmistaa, että koko verkosto on päivittänyt osaamisensa uusiin menetelmiin ja tuotemuutoksiin. Nykypäivänä se on mahdollista digitaalisten alustojen ansiosta.

Samalla otetaan askel kohti tiedolla johtamista.

Siirtymä kansioista ja paperisista koulutusmateriaaleista digitaaliseen oppimisalustaan tekee tiedosta näkyvää.

Siirtymä kansioista ja paperisista koulutusmateriaaleista digitaaliseen oppimisalustaan tekee tiedosta näkyvää. Oppimisalusta kerää dataa, jonka avulla voidaan mitata osaamista ja jäljittää koulutustarpeita. Oppimisalustan avulla voidaan jäljittää kyvykkyyksiä eli löytää paras tieto ja taito, mitä organisaatiossa on. Koulutusresurssien kohdentaminen on perustellumpaa, kun osaamiselle on selkeät mittarit.

Tehokas koulutusmetodi motivoi työntekijöitä. Päivitettyjen taitojen ansiosta työnteko on sujuvampaa ja tuotanto tehostuu. Kaikki voittavat.

Muutos vaatii aluksi osaamisen tunnustamista tärkeäksi mittariksi liiketoiminnan näkökulmasta.

Johdolla on tärkeä rooli koulutuksen tärkeyden ja osaamisen kehittämisen kannalta. Johdon sitoutuminen digitaalisen oppimisympäristön käyttöön ja osaamisen mittaamiseen on tärkeää, jotta uusi tapa oppia ja kouluttautua jalkautuu koko yritykseen sekä sen toimittaja- ja alihankkijaverkostoon.

Tulokset: Sertifioituja osaajia

On aika siirtyä pois ajasta, jolloin koulutuksen jalkauttaminen yritykseen ja sen laajalle verkostolle kestää vuosia. Tuotteet ja menetelmät uusiutuvat nopeasti, mikä aiheuttaa jatkuvan tarpeen menetelmäosaamisen päivittämiselle. Tehokas koulutusmetodi on kilpailuvaltti – digitaalisen oppimisympäristön avulla kansainvälinen yritys voi jaella koulutusmateriaalinsa usealle mantereelle samanaikaisesti. Tuotanto tehostuu, kun tieto jalkautuu koko tuotantoketjulle samaan aikaan.

Asiakkaamme hammashoitolaitteiden valmistaja Planmeca on hyödyntänyt Valamista menestyksekkäästi. Digitaalisen oppimisympäristön käyttö on auttanut lujittamaan laitteiden toimintavarmuutta ja asiakasuskollisuutta.

Koska oppiminen tapahtuu digitaalisen ympäristön avulla, voi yritys mitata henkilöstön kyvykkyyden tasoa koko verkostossa ja siten johtaa järkevämmin tiedon avulla.

Tutustu Valamis -oppimisympäristöön täältä.

Lue myös: A. Edmondson, B. Saxberg, 2017: ”Putting lifelong learning on the CEO agenda”.

Jussi Hurskainen
Toimitusjohtaja