Oletko harkinnut keinoälyn (AI, artificial intelligence) hyödyntämistä organisaatiosi oppimis- ja kehittämisprosesseissa?
Vai oletko kenties huolissasi siitä, että keinoäly saattaisi vallata kaikki tehtävät, joista tiimisi työnkuva koostuu? Tai pahimmassa tapauksessa kokonaan poistaa ihmiskontaktin oppimisesta?
Todellisuudessa keinoäly ei ole uhka oppimis- ja kehittämistiimeille. Itse asiassa keinoälyn osatekijöitä on hyödynnetty jo ainakin kahden viime vuosikymmenen ajan.
Keinoäly on tullut jäädäkseen, ja meidän on otettava se avosylin vastaan hyödyllisenä apuvälineenä tehokkaan oppimisen suunnittelussa. Haastankin nyt sinut ottamaan keinoälyn mukaan oppimis- ja kehittämistiimiisi.
Oppimisen digitalisoinnista lähtien oppimis- ja kehittämisammattilaisten rooli on muuttunut aina sen mukaan, millä tavalla ihmiset haluavat oppia. Ihmiset eivät enää selaile kirjaston kirjoja tuntikausia, vaan hakevat haluamansa tiedot internetistä.
Oppimisen ja kehittämisen ammattilaisina meidän tehtävämme on tukea tätä uutta oppimistapaa kannustamalla ja mahdollistamalla itseohjautuva oppiminen.
Keinoälyn tekee käteväksi se, että se osaa ennakoida oppijan seuraavaa siirtoa tämän aiemman toiminnan perusteella.
Oppimisesta kerätty data auttaa tunnistamaan uutta oppimissisältöä, jota voidaan tarjota oppijan kiinnostuksen kohteiden, työnkuvan tai hänen kollegoidensa opiskelemien asioiden perusteella.
Oppimis- ja kehittämistiimeille tämä tarkoittaa sitä, että on suunniteltava oppimissisältöä, joka täydentää ja tukee itseohjautuvaa oppimista, mutta lisäksi on otettava mukaan olennaista sisältöä muista verkkolähteistä. Näin kursseista tulee tehokkaampia ja opiskelijoiden näkökulmasta kiinnostavampia.
Oppimis- ja kehittämistiimi voi hyödyntää dataa myös suunnitellessaan uusia oppimateriaaleja. Vaikka organisaation tavoitteiden saavuttaminen vaatiikin tiettyjen kriteerien täyttymistä, keskeisiin oppimismoduuleihin voi silti yhdistää uusia oppimismahdollisuuksia.
Oppimisen kehittäjien tulisi nähdä keinoäly pelkän digitaalisen assistentin sijaan eräänlaisena kollegana, joka hoitaa rutiinitehtäviä. Keinoäly voi auttaa tutkimaan ja muokkaamaan oppimisympäristön sisältöä ja esimerkiksi lisätä siihen tunnisteita. Vaikka tämä ei korvaakaan substanssiasiantuntijan asiantuntemusta tai oppimis- ja kehittämistiimin tekemiä sisäisiä tarkastuksia, se saattaa paljastaa tarpeen useammille oppimisen kerroksille.
Tällä tavalla oppimis- ja kehittämistiimi voi keskittyä paremman oppimisen suunnitteluun ja parhaan mahdollisen oppimateriaalin tuottamiseen. Pohjimmiltaan se laajentaa tiimin valmiuksia.
Organisaatioissa on hyvin usein siiloja, joihin kätkeytyy koulutusta koskevaa tietoa. Tämä rajoittaa kaikkien työntekijöiden mahdollisuutta oppia yhdenmukaisesti. Henkilöstöosasto ja yrityksen johto voivat helpottaa urakohtaisen oppimisen kehitystä jakamalla näitä sisäisiä koulutusresursseja.
Kun resurssit on ladattu oppimisympäristöön, keinoälypohjainen ratkaisu voi järjestää sisältöä aihealueen tai työnkuvan perusteella ja siten lisätä uutta näkökulmaa oppimateriaaliin. Oppimis- ja kehittämistiimin niin salliessa käyttäjät voivat luoda ja päivittää sisältöä itse oppimisympäristöön milloin tahansa.
Oppijan näkökulmasta keinoälyllä on monia hyödyllisiä ominaisuuksia. Deloitten 2018 HR Technology Disruptions -raportissa käsiteltiin keinoälyn ja lisätyn todellisuuden myönteisiä vaikutuksia henkilöstön oppimiseen.
Deloitten raportin mukaan nousevaa teknologiaa hyödyntävät työkalut mahdollistavat jatkuvan suorituskyvyn johtamisen, laajentavat merkittävästi palautteenantoon liittyviä mahdollisuuksia ja edistävät yritysoppimisen uudistamista. Tämä antaa oppimis- ja kehittämistiimeille rajoittamattomasti mahdollisuuksia parantaa oppimiskokemusta:
Inhimillisen pääoman hallinnassa oppiminen yhdistetään entistä useammin suorituskykyyn. Siksi keinoäly voi auttaa ennakoimaan työntekijöiden onnistumista tai epäonnistumista heidän oppimisaktiviteettiensa perusteella.
Oikean työelämän skenaarioita simuloiva interaktiivinen oppiminen voi auttaa työntekijöitä harjoittelemaan taitojensa kehittämistä turvallisessa ympäristössä, mikä parantaa heidän kokonaissuorituskykyään.
Dell Technologiesin raportissa arvioitiin, että 85 prosenttia vuoden 2030 työnkuvista on vielä kokonaan keksimättä. Oppimis- ja kehittämistiimien haasteena onkin suunnitella oppimista niin, että se kehittää tärkeimpiä pehmeitä taitoja, joita työntekijät tarvitsevat tulevaisuudessa. Kyky oppia tulee määrittämään sen, keitä työnantajat haluavat palkata.
Jotta työntekijät olisivat valmiita tulokselliseen työhön sekä nyt että tulevaisuudessa, heidän on saatava koulutusta, jossa käytetään nykyaikaisia menetelmiä.
ROI Instituten toimitusjohtaja Patti Phillips kommentoi HR Observerille näin:
Koneoppiminen, keinoäly ja lisätty todellisuus tarjoavat organisaatioille mahdollisuuksia kouluttaa henkilöstöään ja parantaa heidän taitojaan entistä nopeammin, laadukkaammin ja joissakin tapauksissa myös edullisemmin.
Phillips suositteli, että oppimis- ja kehittämistiimit hyödyntäisivät näitä saadakseen organisaatiossaan luotetun neuvonantajan aseman.
Tarvitaanko keinoälyä siis oikeasti oppimisessa ja kehittämisessä? Vastaukseni on kyllä.
Oppimis- ja kehittämistiimit voivat, ja niiden myös tulisi, etsiä mahdollisuuksia keinoälypohjaisten oppimistyökalujen käyttämiseen. Se auttaa tarjoamaan työntekijöille tehokkaamman oppimiskokemuksen, mutta lisäksi se yhdistää oppimisen liiketoiminnan tuloksiin ja todistaa, että oppiminen vaikuttaa liiketoimintaan.
Toki kaikki mahdollisuudet eivät ole vielä tiedossa tai ennakoitavissa, ja teknologian kehittyessä esiin nousee uusia mahdollisuuksia. Keinoälypohjaisilla ratkaisuilla on kuitenkin kiistattomia hyötyjä oppimisen tehostamisessa.
Yhteenvetona: