• 08. marraskuuta, 2018

Teknologia, design ja inhimillisyys kohtasivat IBM Think Helsinki -tapahtumassa

Osallistuimme Helsingissä 1.11.2018 järjestettyyn IBM:n Think Helsinki -tapahtumaan, joka kokosi yhteen paikallisia ja kansainvälisiä innovaattoreita, teknologian asiantuntijoita, sekä liiketoiminnan ammattilaisia keskustelemaan tekoälyn, pilvipalveluiden sekä datan ja turvallisuuden vaikutuksista. Koostimme yhteen ajatuksia “Where Technology meets Humanity” -teemalla kulkeneen tapahtuman aikana kuulluista puheenvuoroista sekä paikan päällä käydyistä keskusteluista.

Digitalisaatio ja tekoäly sulautuvat osaksi arkeamme

Maailma ympärillämme muuttuu vauhdilla – halusimmepa sitä tai emme. IBM:n Global Industry Managing Director, Martina Koederitz, toi tapahtuman puheenvuorossaan esiin, että digitalisaation myötä teknologia ja digitaaliset assistentit ovat sulautuneet osaksi jokapäiväistä elämäämme ilman, että välttämättä edes tiedostamme sitä. Olemme esimerkiksi päivittäin useita kertoja yhteyksissä arkeamme helpottaviin digitaalisiin assistentteihin, kuten hakukoneisiin, käännöspalveluihin, tai vaikkapa kasvojentunnistus-ohjelmiin.

“We, as a leading generation, need to agree how we want to use it (new technology) and bring it into our society".
Martina Koederitz, IBM Global Industry Managing Director, Industrial and Automotive.

Digitalisaatio ja tekoäly helpottavat elämäämme, mutta tuovat väistämättä mukanaan myös huolta ja epäilyksiä. Mitä ihmiskunnalle tapahtuu tällä robottien aikakaudella? Mitä, jos robotit vievät työpaikkamme? Eittämättä digitalisaation myötä työpaikkoja katoaa, kun robotiikan ja automaation avulla pystymme automatisoimaan ja tehostamaan työtä. Meidän tulisi kuitenkin dramaattisten uhkakuvien maalailun sijaan keskittyä tunnistamaan teknologian mukana tuomat mahdollisuudet. Digitalisaation ja tekoälyn avulla voimme tehokkaasti uudelleenkouluttaa ja motivoida työntekijöitä, luoda uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle sekä mahdollistaa elinikäisen oppimisen myös työpaikoilla.

Robotiikka ja liiketoiminnan automaatio muutoksen mahdollistajina

Tänä päivänä yrityksille on tarjolla lukuisia personoituja työkaluja ja kokonaisvaltaisia digitaalisia ratkaisuja tehostaa työtä, parantaa tuottavuutta ja vapauttaa työntekijöiden potentiaalia tuottavampiin töihin. Koska usein muutos tuo mukanaan vastustusta, sopivien työkalujen lisäksi muutosprosessissa tarvitaan myös muutosjohtajuutta. Robotiikan ja liiketoiminnan automaation paneelikeskustelussa Solidabiksen Leading Consultant, Marja Jussila van Leeuwen, korosti yritysten strategian, johdon tuen, sekä työntekijöiden osallistamisen tärkeyttä onnistuneessa muutosjohtamisessa. Erityisen tärkeää on myös seurata aktiivisesti markkinaa ja tunnistaa erilaisia muutosjohtamisen tapoja.

Paneelikeskusteluun osallistunut Jyri-Pekka Makkonen, Valamiksen Head of Sales, puolestaan tuo esiin, että yritysten ja organisaatioiden kyvykkyys hyödyntää uutta teknologiaa kuten ohjelmistorobotiikkaa tai koneoppimista on suoraan kytköksissä ihmisten osaamiseen ja kykyyn soveltaa teknologiaa liiketoimintaongelmiinsa. Digitaalinen oppiminen työn sisällä ja ohessa antaa organisaatioille mahdollisuuden vauhdittaa osaamisen ja soveltamiskyvyn kehittymistä ja pysyä mukana kilpailussa.

“Teknologia ei tule ratkaisemaan yhtään merkittävää liiketoimintaongelmaa ilman ihmisiä, joilla on syvällinen ymmärrys ja näkemys sen soveltamisesta”.
Jyri-Pekka Makkonen, Head of Sales, Valamis.

Data-analytiikka auttaa reagoimaan nopeasti liiketoiminnan muutoksiin

Tänä päivänä yritysten tulee pystyä reagoimaan nopeasti erilaisiin muutoksiin liiketoiminnassa ja ympäröivässä maailmassa. Kun puhutaan liiketoiminnan suunnittelusta ja ennustamisesta, yritykset kohtaavat haasteita muun muassa tiedon keruussa, sen yhtenäistämisessä, sekä sen eteenpäin hyödyntämisessä. Digitalisaation mukana tuoman teknologian ja ennustejärjestelmien avulla yritykset pystyvät kuitenkin ratkomaan ongelmia, joihin manuaalisesti tekemällä menisi huomattavasti enemmän aikaa, tai joita ei välttämättä pystyttäisi ratkaisemaan laisinkaan.

“Esimerkiksi matemaattisen optimoinnin järjestelmillä voidaan ratkoa erittäin monimutkaisia liiketoiminnallisia haasteita silmänräpäyksessä. Tässäkään teknologia yksistään ei ratkaise mitään: ilman tarkkaa määrittelyä ja ongelmaan liittyvien ajurien ja rajoitteiden ymmärrystä kone ei itsekseen pysty ratkomaan haasteita”.
Teemu Hallikainen, Lead FOPM Consultant, Valamis.

Design ja datatiede kulkevat käsi kädessä

Designin ja datatieteen yhteyttä ei aina välttämättä ymmärretä, vaikka design nousee ratkaisevaan rooliin, kun halutaan kokonaisvaltaista ymmärrystä datasta. Think Helsinki -tapahtumassa käydyissä keskusteluissa designin tärkeys osana liiketoiminnan automaatiota kuitenkin korostui.

“Datatieteen avulla yritykset saavat valtavasti informaatiota, jota voi tulkita monin eri tavoin. Numerot osoittavat aina jonkinlaisia toistuvia kaavoja, joiden valossa voi arvioida, mitä tapahtuu, mutta miksi näin tapahtuu – se ei yleensä ole ihan suoraviivaista. Riski piilee siinä, että väärin tulkittuina numerot voivat vahvistaa vääriä käsityksiä, mikä voi johtaa koko kehitystyötä harhaan. Design nousee tärkeään rooliin, kun halutaan tunnistaa numeroiden takaa löytyvät tarinat ja mietitään, mitä datatieteen avulla ylipäätään halutaan tehdä”.
Jarmo Valmari, Head of Design, Valamis.


Jarmo Valmari, Head of Design, Valamis.

Designin menetelmillä voidaan siis jalkautua kentälle ja selvittää, mistä numerot todellisuudessa johtuvat ja kuinka kyseiseen tilanteeseen on päädytty. Yhdistämällä design ja datatiede voidaan suunnitella ja tehdä parempia ja tuloksellisempia ratkaisuja, jotka parhaiten palvelevat tarkoitustaan.

Mikä on työntekijöiden rooli automaation aikakaudella?

Liiketoiminnan kenttä ja tarpeet muuttuvat tänä päivänä niin nopeasti, että on mahdotonta tietää, mihin työntekijöiden osaamisella täytyy pystyä vastaamaan parin vuoden päästä. Tekoäly ja kyky käyttää dataa eivät poista työntekijöiden tarvetta oppia – päinvastoin. Automaatio muuttaa työntekijöiden osaamisen kenttää entistä nopeammalla tahdilla ja siksi työntekijöiden jatkuva kehittyminen ja osaamisen ajantasaisuus ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja oppimisen vaikuttavuuden ymmärrys nostivatkin selkeästi päätään tapahtumassa käydyissä keskusteluissa.


Jarmo Valmari, Jyri-Pekka Makkonen ja Teemu Hallikainen.

“Tapahtumassa käytyjen keskustelujen perusteella oli ilahduttavaa havaita, kuinka yleisesti nykyisin ymmärretään oppimisen ja automaation keskinäinen vaikutus. Lisääntyvä automaatio edellyttää oppimista, jota puolestaan voidaan valtavasti edistää älykkäiden järjestelmien, datatieteen ja käytettävyysosaamisen keinoin”.
Jyri Pötry, Senior Account Manager, Valamis.

#MadeMeThink

Kiitos kaikille Think Helsinki -tapahtuman osallistujille mielenkiintoisista keskusteluista liiketoiminnan automaation, designin ja yritysoppimisen saralla. Ja erityiskiitos Suomen IBM:n markkinointitiimille hienosti järjestetystä tapahtumasta, jossa puitteet olivat viimeisen päälle. Tapahtuma todellakin inspiroi ja antoi lupaukselleen katetta – eli aihetta ajatteluun.

Asiantuntija

Anna Kosunen
Communications Specialist, Valamis Group Oy
Annalla on usean vuoden kokemus digitaalisesta markkinoinnista ja viestinnän asiantuntijatehtävistä. Nykyisessä tehtävässään Anna työskentelee kotimaisen sekä kansainvälisen markkinoinnin parissa, erityisosaamisenaan sosiaalisen median lisäksi muun muassa inbound markkinointi, työnantajabrändäys sekä työntekijälähettilyys.
Työvoiman digitalisaatio - inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

Työvoiman digitalisaatio - inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

Lue white paperistamme mitä hyötyjä työntekijöiden taitojen päivittäminen ja uudelleenkouluttaminen tarjoaa ja tutustu oppimisen ekonomia -malliimme.