• Digitaalinen työpaikka
  • Työhyvinvointi ja organisaatiokulttuuri
  • 27. toukokuuta, 2020

Uranvaihto työssäoppimisen kautta

Uranvaihto voi joskus olla pitkä ja haastava prosessi. Sellaiseen ryhtyminen vaatii monesti paljon suunnitelmallisuutta – varsinkin jos työhistoria koostuu täysin toisenlaisista tehtävistä. Kun kuvioissa on mukana myös perhe-elämän yhteen sovittaminen ja talouden kanssa tasapainoileminen, voi moiseen ryhtyminen olla jopa pelottalta tuntuva ajatus. Mutta toisaalta on elämäntilanteita, joissa uranvaihdos voi olla parasta, mitä vastaan voi tulla.

Kiinnostus ohjelmointiin herää

Koulutukseltani olen matematiikan aineenopettaja, ja valtaosan elannostani hankkinut kaupan alalla työskennellen.  Aloitin työt Valamiksella elokuussa 2019 tehtävänimikkeellä Junior Software Developer. Varsinaista työllistymistäni edelsi kuuden kuukauden mittainen työssäoppimisjakso, johon sisältyi pääasiassa työntekoa rekrytoivassa firmassa, mutta myös opiskelupäiviä melkein viikottain. Kohdallani työllistyminen ohjelmistokehittäjäksi sujui näin ollen melko suoraviivaisesti, mutta matkani tälle alalle ei suinkaan ole ollut ehkä se tavallisin.

Lukiossa opiskellessani minulle heräsi vahva halu toimia matematiikan aineenopettajana, ja suunta jatko-opintojen suhteen tuntui tuolloin hyvin selvältä. Vuonna 2002 aloitin matematiikan aineenopettajan opinnot, ja sivuaineeksi valitsin tietojenkäsittelytieteen yleisemmin valitun (ja paremman opettajaksi työllistymisen takaavan) fysiikan sijaan. Valintaani vaikutti pääosin kiinnostukseni ja aiempi harrastuneisuuteni alaa kohtaan, ja näin myöhemmin ajateltuna valinta osoittautui oikeaksi. Samana vuonna aloitin myös osa-aikaisen työn Alkossa tienatakseni hieman opintojen ohessa. Kuitenkin jo parin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen työ alkoi vetämään puoleensa opiskelua enemmän, ja hiljalleen siirryin päätoimisesta opiskelijasta kokoaikaiseksi työssä kävijäksi. Toki myös perheen perustaminen ja tarve säännöllisille tuloille vaikutti asiaan.

Opintojen aloittamisesta oli kulunut aikaa 14 vuotta, kun ne lopulta olivat loppusuoralla. Tuolloin jäin opintovapaalle, koska minussa heräsi kova tahto suorittaa loput kurssit sekä gradu loppuun ja yrittää työllistyä opettajan ammattiin. Valmistuin lopulta kesällä 2017, ja samaan aikaan pääsin töihin Itä-Suomen yliopistolle projektitutkijaksi. Tuolloinen työni sisälsi paljon front-end web-ohjelmointiin käytettäviä tekniikoita. Erityisen paljon käytin JavaScript-kieltä, ja vaikka olinkin aikaisemmin opiskellut ohjelmointia mm. Javalla, niin ohjelmointiosaamiseni oli vielä hyvin vaatimatonta. Tuossa vaiheessa kiinnostukseeni ohjelmointityötä kohtaan kuitenkin heräsi. Selvitin hieman mitkä ohjelmointikielet ovat nykyään suosituimpia ja käytetyimpiä, ja esiin ponnahti JavaScriptin lisäksi esimerkiksi Java ja Python, joita aloin opiskelemaan/kertaamaan myös vapaa-ajallani. Ohjelmointi alkoi tuntua selkeästi omalta jutulta ja herätti minussa suuremman kiinnostuksen. Vaikka työssä ei menty kovin syvälle ohjelmointiin, niin huomasin nauttivani kovasti työn monipuolisuudesta ja sen vaatimasta luovasta ongelmanratkaisusta.

CodeAcademy -rekrykoulutuksen kautta töihin Valamikselle

Projektitutkijan pestin aikaan harjoittelin ohjelmointia tekemällä muutamia hyvin yksinkertaisia pelejä tutoriaaleja seuraten, ja myöhemmin myös itse suunnitellen. Koodasin myös erään melko laajan sovelluksen, jota käytin silloista työtäni helpottamaan. Olin niin kiinnostunut ohjelmoimisesta, että päätin aloittaa töiden hakemisen ohjelmistokehittäjäksi. Vuoden 2018 aikana lähetin hakemuksen käytännössä kaikkiin Joensuun alueella avoinna oleviin ohjelmistokehittäjän tehtäviin, joita ilokseni ja yllätyksekseni oli tarjolla melko paljon.

Alkuun en saanut hakemuksiin juuri muita vastauksia, kuin sähköpostiin lähetetyn “Kiitos hakemuksestasi” -vakiovastauksen. Olin kuitenkin päättänyt päästä kokeilemaan siipiäni ohjelmistokehittäjänä, vaikka tuolloin en sitä aivan suoraviivaisena tavoitteena  pitänytkään. Kehitin jatkuvasti hakemustani, pyrkien korostamaan ohjelmointiosaamistani sekä taitojani tiimityöskentelijänä. Lisäksi kehitin tekemistäni ohjelmointitöistä portfoliota, jonka avulla työnantajat saavat nopeammin ja selkeämmin kokonaiskuvan siitä, mitä tekniikoita osaan. Sitä mukaa kun kehitin hakemustani ja työportfoliotani paremmaksi, aloin saada tarkempia kyselyjä työnantajilta ja aloin päästä myös työhaastatteluihin. Haastattelut joissa kävin, olivat luonteeltaan hyvin erilaisia; toisissa painotettiin selvästi teknistä osaamista, kun taas toisissa keskityttiin selvästi enemmän persoonaan ja siihen millainen olet ihmisenä.

Vaikkei työnhaussa vielä tuolloin tärpännytkään, kannustivat haastattelukutsut ja saamani palaute jatkaa hakemista ja oman osaamisen kehittämistä. Loppuvuodesta 2018 avoimia työpaikkoja selatessani huomasin ilmoituksen, jossa haettiin alasta kiinnostuneita opiskelijoita Saranen Consulting Oy:n toteuttamaan CodeAcademy-rekrykoulutukseen Joensuussa. Koulutukseen valitut työskentelisivät joensuulaisissa ohjelmistoalan yrityksissä käyden samalla läpi koulutuksen, joka sisältäisi monipuolisen kattauksen alalla käytettävistä tekniikoista. Katsoin tilaisuuteni tulleen, lähetin hakemuksen, ja Saranen Consulting/TE-toimisto -haastattelukierroksen jälkeen pääsin ilokseni Valamikselle haastatteluun.

Valamiksen haastattelu oli kaksiosainen. Ensimmäisessä tapaamisessa HR & Recruitment Specialist Iita Hirvosen kanssa keskityttiin selvästi enemmän laajempaan kuvaan, eli siihen millainen olen työntekijänä, työkaverina, mistä lähtökohdista tulen ja mikä motivoi minua töissä. Toisessa haastattelussa Lead Developer Zsolt Berki selvitti enemmän teknistä osaamistani ja valmiuksiani aloittaa ohjelmoinnin harjoittelu. Tässä vaiheessa katsoimme jonkin verran läpi myös erästä tekemääni ohjelmointityötä, jolla oli uskoakseni suuri vaikutus siihen, että tulin valituksi harjoitteluun.

CodeAcademy -rekrykoulutuksen kautta töihin Valamikselle

Työharjoittelu Valamiksella

Puoli vuotta kestävä ohjelmistokehityksen työharjoittelu alkoi helmikuussa 2019. Valamiksella aloitti yhtä aikaa lisäkseni kolme muuta harjoittelijaa samassa koulutusohjelmassa. Ensimmäiset päivät kuluivat pääasiallisesti  työhön ja työkavereihin tutustuessa. Harjoittelun aikana kaikilla meillä harjoittelijoilla oli yhteinen “Valamis-friend” Joonas Korhonen, jonka tarjoama apu ja tuki helpotti paljon alkuun pääsemistä. Ensimmäisten viikkojen agendana oli tutustuttaa meidät yritykseen, sen toimintatapoihin, sekä itse tuotteeseen, eli Valamis-oppimisympäristöön, ja muihin asiakasprojekteihin. Meille harjoittelijoille Valamiksen omaan digitaaliseen oppimisympäristöön koottu “Highway to Valamis” -opintopolku oli näin jälkeenpäin ajateltuna hyvin onnistunut perehdytyskokonaisuus, jonka avulla oppimistavoitteet toteutuivat mukavasti. Perehdytykseen sisältyi myös vierailu Valamiksen Petroskoin toimistolla, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa meitä naapurimaan kollegoihin ja avartaa meille kokonaiskuvaa yrityksen toiminnasta.

Isoimmat haasteet liittyivät alkuvaiheessa omalla kohdallani työvälineiden, kehitystyön automatisoinnin ja projektinhallinnan haltuun ottoon. Työympäristön pystyttäminen toi heti omia haasteitaan, koska macOS-käyttöjärjestelmä oli melko vieras. Myös Valamiksen käyttämä Liferay-portaali oli itselleni ennestään täysin tuntematon, joten opettelua riitti (ja riittää edelleen) siinäkin. Lisäksi mikään projektinhallintamenetelmä tai ylipäätään ohjelmistoprojekteissa työskentely ei ollut ennestään tuttua, koska olin harjoitellut koodaamista pääosin omissa oloissani. Sinnikkään opettelun ja tekemisen kautta asioihin tuli aina ymmärrys, osaaminen karttui, ja ymmärryksen lisäännyttyä asiat alkoivat kiinnostaa entistäkin enemmän.  Lisäksi missään vaiheessa ei tarvinnut jäädä yksin asioita pohtimaan, vaan kaikkeen sai tarvittaessa apua työkavereilta. Ehkä pienoiseksi yllätyksekseni huomasinkin, kuinka suuri merkitys tiimityöllä alalla on; vaikka työ on pitkälti itsenäistä, ongelmien kanssa ei pidä jäädä liiaksi “jumiin” yksin, vaan ongelmiin kannattaa aina etsiä ratkaisua yhdessä, jolloin samalla useampi henkilö oppii ratkaisumalleja kokonaisuuteen ja tiimi (ja koko työyhteisö) kehittyy.

Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana pääsin työskentelemään asiakasprojektin parissa. Ensimmäisessä työtehtävässäni kirjoitin asiakkaalle Liferay-teeman- ja -rakenteiden käyttöohjetta, mikä olikin mainio tapa minulle oppia Liferayn ominaisuuksia. Myöhemmin työtehtäviini kuului esimerkiksi REST-rajapinnan koodausta ja Everteam-prosessien parissa työskentelyä. Olen aina pitänyt asiakastyöstä ja toivoin että pääsisin työskentelemään asiakasrajapinnassa. Ilokseni projektit joissa aloitin sisälsivät jonkin verran myös suoraa yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa.

Työskentelytavat ovat myös hyvin erilaisia kuin aiemmissa työpaikoissani, joten myös niissä oli paljon oppimista. Projektinhallintaa hoidetaan sovitun viitekehyksen ja ketterän kehityksen malleja noudattaen, ja säännölliset päivittäiset ja viikoittaiset palaverit kuuluvat työnkuvaan. Usein henkilö, jonka kanssa tekee töitä on joko toisella toimistolla tai työskentelee etänä, jolloin yhteydenpito hoidetaan videokokousten avulla. Työ on ymmärrettävästi pääosin päätteen ääressä tehtävää, mikä voi olla ajoittain raskasta, ja itse pyrin huolehtimaan omasta jaksamisestani ja tuomaan vastapainoa työlle mm. liikunnan ja ulkoilun avulla. Edellä mainitut asiat tuovat työhön vastuullisuuden lisäksi kuitenkin paljon joustavuutta, jolloin työ ei ole liiaksi sidottu aikaan eikä paikkaan, minkä edut itselleni korostuvat etenkin kiireisen perhearjen pyörittämisessä.

Harjoittelun aikana noin kerran viikossa työn katkaisi Saranen Consulting Oy:n koulutuspäivä. Koulutus sisälsi kattavasti ohjelmistokehityksen tekniikat ja menetelmät. Usein yhtä aihealuetta harjoiteltiin yhden tai kahden päivän ajan, joten paljon painoarvoa jäi työssäoppimiselle ja itseopiskelulle. Koulutuspäiviä läpikäydessä huomasin, että sen sijaan että yrittää hallita usean eri tekniikan tai ohjelmointikielen mahdollisimman kattavasti, tärkeämpää on osata yksi tai muutama kieli todella hyvin. Näin uusien tekniikoiden omaksuminen on mielestäni nopeampaa. Koulutuspäivien yhdistäminen harjoittelun oheen oli osaltaan hyödyllistä monipuolisen oppimisen kannalta. Usein toki tuntui rankalta jatkuva uuden tiedon sisäistäminen suhteellisen lyhyessä ajassa, mutta tavoitteiden eteen pitää ja kannattaa tehdä paljon töitä.

4 vinkkiä alan vaihtoa suunnittelevalle

Vaikka tie matkalla uranvaihtoon voi olla pitkä ja uuvuttava, sinnikkään puurtamisen jälkeen huomaan sen ainakin omalla kohdallani olleen erittäin palkitseva prosessi. Tätä kirjoittaessani voin onnekseni todeta, että kova työ on kannattanut, ja olo on hyvin kiitollinen.  Matkalla uranvaihdossa tähän pisteeseen haastavinta on ollut selättää oman osaamisen riittämättömyyteen liittyvät tunteet. Se, onko osaamiseni riittävä alalle, josta reilu vuosi sitten minulla oli vain hyvin hämärä käytännön käsitys mutta johon kiinnostus oli kovasti herännyt jopa hieman sattuman kautta, on käynyt mielessä useaan kertaan. Mahtavien kollegoiden sekä perheen ja kavereiden tuki on kuitenkin aina kannustanut ja motivoinut entisestään. Nyt tuntuu, että olen työssä, jolla on minulle paljon annettavaa ja jossa minulla on paljon mahdollisuuksia kehittyä.

Lopuksi haluaisin jakaa muutaman hyväksi havaitsemani vinkin alan vaihtoa suunnittelevalle tai uuden urapolun alussa oleville.

  1. Mikäli suunnittelet ohjelmoinnin opiskelua itsenäisesti, suosittelen paneutumaan aluksi kunnolla yhteen tai korkeintaan kahteen ohjelmointikieleen.
  2. Opiskele kieliä oma-aloitteisesti tekemällä projekteja, ohjelmia tai vaikka pelejä. Rakenna ja päivitä jatkuvasti portfoliota tekemistäsi ohjelmointitöistä.
  3. Hakemuksessa sekä haastattelussa kannattaa ensisijaisesti tuoda esille oma ohjelmointi- ja muu tekninen osaaminen, mutta myös tiimityöskentelytaidoilla ja oman persoonan esille tuomisella on suuri merkitys.
  4. Opi jatkuvasti uutta ja kehitä itseäsi! Itseopiskelu on oleellisessa osassa tällä alalla, eikä koskaan voi lopettaa uuden tiedon haltuunottoa, mikäli haluaa pysyä ajan hermolla.

Asiantuntija

Henri Tanskanen
Software Developer
Henri on koulutukseltaan Filosofian maisteri ja matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen aineenopettaja. Hän on kolmen lapsen isä sekä asiakaspalvelun konkari, jonka kiinnostus ohjelmointiin heräsi hieman yllättäen hänen työskennellessä projektitutkijana Itä-Suomen yliopistolla. Henri on opiskellut yliopistossa pääosin Java-kieltä, minkä lisäksi hän on ennen ohjelmistosuunnittelijaksi työllistymistään itseopiskellut muun muassa JavaScript, HTML, CSS, PHP, SQL -kieliä.

Tilaa Valamiksen Työpaikkavahti

Työpaikkavahdilla saa tiedot avoimista työpaikoistamme. Työpaikkavahti lähettää sähköpostiisi tiedon avoimesta paikasta ennen kuin ne aukeavat julkisesti. Saat myös tiedon avoimista työpaikosta, jotka eivät tule julkiseen hakuun.