#LearningChallenge

Mitä sinä haluat oppia seuraavaksi? Jaa oppimissuunnitelmasi ja kokemuksesi haasteessamme hashtagilla #LearningChallenge ja tutustu muiden kokemuksiin tällä sivulla.

Miksi #LearningChallenge?

Jatkuva oppiminen on tapa ylläpitää ja päivittää taitoja vastaamaan muuttuvien työtehtävien tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia, tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ja työtehtäviä muotoillaan uusiksi jatkuvasti vaatimusten muuttuessa. Haluamme #LearningChallenge-kampanjalla tukea jatkuvan oppimisen kulttuuria ja luoda näin pohjaa kestävämmälle kehitykselle niin organisaatioissa kuin henkilökohtaisilla työurillakin.

#LearningChallenge

    Haluatko tämän söpön pehmolelun omaksesi?

    Jaa oppimiskokemuksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #LearningChallenge. Lähetämme innostavimmat kokemukset jakaneille ja tiukimmat keskustelunavaukset tehneille oman Valbo-pehmolelun.

    Kyky ja halu oppia on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista

    Työntekijöiden osaaminen ja taidot ovat yksi tärkeimpiä menestystekijöitä mille tahansa yritykselle.

    Greg Caimi ja Ouriel Lancry Bain Companysta totesivat blogissaan työvoimasta digitaalisella aikakaudella, että yksilöiden pitäisi “elämän mittaisen oppimisen” sijaan tähdätä siihen, että he ovat työllistettävissä koko elinikänsä.  Jatkuvan oppimisen avulla työntekijä pystyy paremmin pitämään kiinni työpaikastaan ja pysyy “työllistettävänä” vaikka työrooli muuttuisikin.

    Kysyimme 500 suomalaiselta kuinka he kokevat osaamisen kehityksen järjestetyn heidän työpaikallaan. 

    Vaikka lähes kaksi kolmesta kyselyymme vastanneista oli sitä mieltä, että työpaikalla kannustettiin itsensä kehittämiseen, vain kolmasosa ajatteli että työpaikalla tarjotaan tarpeeksi aikaa ja resursseja kehitykseen. 

    Osaammeko vaalia taitoja niin hyvin, kuin on tarpeen? 

    Oppimisen ja osaamisen kehittämisen tila organisaatioissa 2019

    Lataa kyselyn tulokset visualisoituna pdf-muodossa.

     

    Jussi Hurskaisen (CEO, Valamis Group Oy) avoin kirje yritysjohtajille jatkuvan oppimisen tärkeydestä

    Hyvä kollega!

    Haastan Sinut mukaan muuttamaan oppimisasenteita maassamme. Suomen on nostettava oppiminen uudelle tasolle, mikäli haluamme parantaa kilpailukykyämme.

    Digiajan kilpailukyky ei voi perustua pelkästään koululaitokseemme, vaikka se onkin osaamisemme kivijalka. Nopeasti kehittyvän teknologian myötä myös yritysten osaamistarve muuttuu hurjaa vauhtia, eikä yksi koulutus kanna läpi koko työuran. Jotta työntekijöiden osaaminen säilyy ajantasaisena, tulee yritysten kantaa vastuuta jatkuvan oppimisen mahdollistamisesta työn ohessa.

    Jatkuvan oppimisen vaade on tärkeä myös siksi, että tänä päivänä informaatio lisääntyy, sekä vanhenee, käsittämätöntä vauhtia. Samoin uudistuvat ihmisten asenteet ja kuluttajien tarpeet. Jos henkilöstön oppiminen ei kehity samassa tahdissa, syntyy osaamisvaje. Tuohon vajeeseen on syytä suhtautua vähintään samalla vakavuudella kuin kestävyysvajeeseen.

    Liiketoimintakriittisen osaamisen eläköityminen tulee olemaan yksi lähivuosien suurimmista haasteista. Eläköityvän työvoiman mukana yritys menettää valtavat määrät hiljaista tietoa, jonka siirtäminen muulle henkilöstölle on elintärkeää yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Onko Sinun organisaatiossasi mietitty, kuinka tarvittava osaamisen taso säilytetään tulevinakin vuosina?

    Ex-opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että jatkuvaa oppimista on uudistettava tulevalla hallituskaudella. Hän on harvinaisen oikeassa. Mielestäni se olisi pitänyt tehdä jo monta hallituskautta sitten, koska systeemiset muutokset tapahtuvat tehokkaimmin hallituksesta käsin. Suomen edellinen hallitus nosti tämän jo omaksi kärkihankkeekseen. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä samoin. Viimeistään nyt myös yritysten tulisi panostaa jatkuvaan oppimiseen, jotta kilpailukykymme säilyy tulevaisuudessakin.

    Jatkuvan oppimisen avulla varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden, tuemme työntekijöiden elinikäistä kehittymistä, ja mahdollistamme organisaatioiden menestyksen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Siksi jatkuvaa oppimista tulee kehittää Suomessa – niin tulevassa hallituksessa, henkilötasolla, kuin jokaisessa organisaatiossakin.

    Haastan myös Sinut mukaan viemään viestiä eteenpäin omassa vaikuttajaverkostossasi sekä organisaatiossasi. Lisäksi toivon Sinun osallistuvan keskusteluun sosiaalisessa mediassa teemalla #jatkuvaoppiminen.

    Oppimisterveisin,
    Jussi Hurskainen
    Toimitusjohtaja, Valamis Group

    Haaste 1: Mitä opit viimeksi?

    Ensimmäisessä haasteessa kysyimme, mitä on viimeksi opittu.

    angle-left Blog: Elinikäisen oppimisen tukeminen keinoälyllä
    • Digitaalinen työpaikka
    • Oppiminen ja kehittyminen
    • Oppimisen vaikuttavuus
    • 05. lokakuuta, 2018

    Elinikäisen oppimisen tukeminen keinoälyllä

    Valamiksen tuotekehityksestä vastaava Chief Technology Officer Dmitry ”Dima” Kudinov on kuuden viime vuoden ajan tutkinut keinoälyä ja parhaita sovelluksia elinikäisen oppimisen tukemiseen. Pohjautuen vuosien tutkimustyöhön, Dima puhuu keinoälyn voimasta oppimisen mukauttamisessa, keinoälyavusteisen elinikäisen oppimisen hyödyistä sekä siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa Valamiksen tuotekehitykselle tulevaisuudessa.

    K: Mistä nousevasta keinoälyteknologiasta olet eniten innoissasi ja miksi?

    V: Ensinnäkin olen erittäin innoissani edistyksestä, jota on saavutettu luonnollisen kielen ymmärtämisessä. Aihe ei tietenkään ole uusi, mutta viimeaikaista edistymistä ovat vauhdittaneet laskentatehon kasvu, koulutuksessa käytettävän datan monipuolistuminen sekä kehittyneempien algoritmien luominen. Tämä tekstipohjaiseen materiaaliin liittyvä parannus on antanut ihmisille ja järjestelmille uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa chatbottien avulla. Puheen muuntamisessa tekstiksi ja tekstin muuntamisessa puheeksi on nähty vielä innostavampaa edistystä, joten chatbotit ovat nykyään persoonallisia ja voivat keskustella ihmisten kanssa puhumalla.

    Keinoälyn nopean käyttöönoton takana on useampikin teknologinen edistysaskel. Käyttökelpoisuutta lisää erityisesti se, että kyseinen teknologia on saatavilla myös muille kuin tutkijoille kirjastojen tai pilvipalveluiden muodossa. Lisäksi joitakin teknologioita on mahdollista hienosäätää ja mukauttaa kouluttamalla niiden malleja lisää tiettyjen aineistojen ja aiheiden pohjalta substanssiasiantuntijoiden avulla.

    K: Miten uskot keinoälyä käytettävän tulevaisuudessa elinikäisen oppimisen tukemiseen?

    V: Näen keinoälylle kaksi erittäin lupaavaa käyttökohdetta:

    • Sen avulla voidaan analysoida ja ymmärtää olemassa olevaa tietoa, joka kätkeytyy muun muassa asiakirjoihin, raportteihin ja videoihin. Voidaan esimerkiksi indeksoida aiemmin kerättyä tietoa eli tehdä luettelo kertyneestä tiedosta, jotta sen sisällä voidaan tehdä hakuja.

    • Oppimateriaalia voidaan mukauttaa tai kontekstualisoida käyttämällä tietoja kyseisen henkilön aiemmista kokemuksista sekä hänen taustastaan ja tavoitteistaan. Keinoälyllä voidaan vastata henkilön senhetkisiin tarpeisiin tai laajentaa hänelle opetettavaa aihealuetta, jotta hän saa siitä kattavammat perustiedot.

    K: Mihin Valamis-oppimisympäristön kehittäminen on perustunut?

    V: Oppimisympäristömme kehittämistä ohjaa se ajatus, että oppiminen on olennainen osa ihmisen elämää ja luo perustan mukautumiselle. Teknologia voi tukea oppimista, ja siksi olemme luoneet Valamis-oppimisympäristön ja kehitämme sitä jatkuvasti. Työkalu ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan – se vain auttaa ongelman ratkaisussa. Sitä on käytettävä oikealla tavalla.

    "Oppimisympäristömme kehittämistä ohjaa se ajatus, että oppiminen on olennainen osa ihmisen elämää ja luo perustan mukautumiselle."

    K: Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on Valamis-oppimisympäristön kehittämiselle?

    V: Mitä tulee oppimisympäristön kehittämiseen tulevaisuudessa, jännittävimmät suunnitelmamme liittyvät edellä mainitsemaani keinoälyn kehittymiseen eli mahdollisuuteen analysoida syvällisesti olemassa olevia tietolähteitä ja tuoda sitten oppimateriaalia oikealle henkilölle oikealla hetkellä.

    K: Miten erilaista on elinikäisen oppimisen mukauttaminen työpaikan tarpeisiin verrattuna oppimisen mukauttamiseen koulujärjestelmässä?

    V: Kouluissa on ainakin tällä hetkellä yleensä tarkat ennalta määritetyt tavoitteet, jotka on saavutettava. On siis määritelty ennalta, millaiset taidot on hankittava, ja oppilaiden osaamistasoa arvioidaan. Tällaisessa järjestelmässä tavoite (eli hankittavat taidot) on kiinteä ja hyvin määritelty, joten nykyisessä koulujärjestelmässä oppimisen mukauttaminen tarkoittaa yleensä sitä, että oppilaalle etsitään optimaalinen oppimispolku kiinteän tavoitteen saavuttamiseksi.

    Tosielämässä tavoite on kuitenkin hyvin dynaaminen, koska yksittäisen ihmisen tulevaisuudessa tarvitsemien taitojen yhdistelmä muuttuu koko ajan. Siksi kaikkein optimaalisinta oppimispolkua ei voi koskaan määrittää etukäteen. Elinikäisen oppimisen mukauttaminen tarkoittaa oppimisen jatkuvaa säätämistä oppijoiden muuttuvien tarpeiden pohjalta. Siksi pidänkin Suomessa käynnissä olevasta koulu-uudistuksesta, koska näen, että omat lapseni saavat paremmat eväät elinikäiselle oppimismatkalleen oppimalla, miten opitaan. Jos järjestelmä ei muutu (vaikka se ei olisikaan kovin optimaalinen, ja Suomessa järjestelmä on muuttumassa koulu-uudistuksen myötä), kyse on pelkästä kiinteään tavoitteeseen tähtäävien oppimispolkujen optimoinnista kullekin oppijalle. Elinikäisessä oppimisessa tavoite on dynaaminen, joten optimaalista ratkaisua ei voi koskaan olla.

    K: Mitkä ovat suurimmat hyödyt ja haasteet, joita keinoäly tuo oppimiseen?

    V: Maailman muuttuessa yhä digitaalisemmaksi ihmisten oppimisesta tulee helpommin seurattavaa, mikä mahdollistaa keinoälyn kouluttamisen monipuolisemmilla ja laajemmilla aineistoilla. Tällöin keinoälystä saadaan parempia tuloksia säännönmukaisuuksien tunnistamisessa, ihmisten käyttäytymisen ennustamisessa sekä sopivien ”seuraavien askelten” valinnassa suositeltaessa oppimiseen liittyviä toimia.

    Samaan aikaan on useita haasteita, jotka vaihtelevat tietosuojan kaltaisista sosiaalisista haasteista puhtaasti teknisiin haasteisiin, kuten datan puhdistukseen ja laskennalliseen vaativuuteen.

    K: Lisääkö keinoäly yhteiskunnallista eriarvoisuutta?

    V: Minun mielestäni oppiminen on yksi tapa vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta, koska oppiminen parantaa ihmisten mukautumiskykyä ja tuo esiin uusia mahdollisuuksia elämän parantamiseen, oli sitten kyse uuden työpaikan hankkimisesta opettelemalla uusia taitoja tai naapurisuhteiden kohentamisesta opettelemalla pehmeitä taitoja. Keinoäly voi auttaa ihmisiä oppimaan paremmin, ja mielestäni tämä itse asiassa auttaa vähentämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja parantamaan sellaisten ihmisten elämää, joihin keinoälyn ja robotiikan kehittyminen eri toimialoilla vaikuttaa.

    ".. oppiminen on yksi tapa vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta, koska oppiminen parantaa ihmisten mukautumiskykyä ja tuo esiin uusia mahdollisuuksia elämän parantamiseen, oli sitten kyse uuden työpaikan hankkimisesta.."

    K: Ketkä edistävät jatkossa keinoälyn käyttämistä oppimisen tukena? Tiedeyhteisö vai elinkeinoelämä – vai molemmat?

    V: Tällä kolikolla on kaksi puolta, eikä kumpaakaan niistä voi olla ilman toista. Tiedeyhteisö ja tutkijat tekevät läpimurtoja, mutta elinkeinoelämällä on yleensä niihin tarvittavat resurssit. Samaan aikaan elinkeinoelämä tarvitsee sijoitetulle pääomalle tuottoa pitääkseen yllä liiketoimintamallejaan, kun taas tiedeyhteisö ei ole niin sidottu kaupallisiin tuloksiin.

    Keinoälyn luvataan tuovan etua markkinakilpailussa, joten elinikäiseen oppimiseen liittyvät elinkeinoelämän ratkaisut keskittyvät pääasiassa työvoiman kehittämiseen, ei kenelle tahansa tarkoitettuun yleiseen oppimiseen. Siitä huolimatta ratkaisut, jotka voisivat palvella yleisön tarpeita, voisivat hyödyttää myös elinkeinoelämää, koska sitä kautta saataisiin enemmän dataa ja voitaisiin parantaa algoritmien ja koulutettujen mallien laatua. Lisäksi yritykset ovat nykytrendin mukaisesti muuttumassa yhteiskuntakeskeisemmiksi, joten kaikkea ei enää mitata suoraan sijoitetun pääoman tuotolla, vaan huomioon otetaan myös yhteiskunnan parantamisen sosiaalinen näkökulma. Kaikki nämä seikat edistävät elinkeinoelämän johtavien toimijoiden halukkuutta rahoittaa akateemista tutkimusta, mikä varmasti johtaa uusiin elinikäistä oppimista tukeviin läpimurtoihin tiedeyhteisössä.

    Työvoiman digitalisaatio - inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

    Lue white paperistamme mitä hyötyjä työntekijöiden taitojen päivittäminen ja uudelleenkouluttaminen tarjoaa ja tutustu oppimisen ekonomia -malliimme.