#LearningChallenge

Mitä sinä haluat oppia seuraavaksi? Jaa oppimissuunnitelmasi ja kokemuksesi haasteessamme hashtagilla #LearningChallenge ja tutustu muiden kokemuksiin tällä sivulla.

Miksi #LearningChallenge?

Jatkuva oppiminen on tapa ylläpitää ja päivittää taitoja vastaamaan muuttuvien työtehtävien tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia, tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ja työtehtäviä muotoillaan uusiksi jatkuvasti vaatimusten muuttuessa. Haluamme #LearningChallenge-kampanjalla tukea jatkuvan oppimisen kulttuuria ja luoda näin pohjaa kestävämmälle kehitykselle niin organisaatioissa kuin henkilökohtaisilla työurillakin.

#LearningChallenge

    Haluatko tämän söpön pehmolelun omaksesi?

    Jaa oppimiskokemuksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #LearningChallenge. Lähetämme innostavimmat kokemukset jakaneille ja tiukimmat keskustelunavaukset tehneille oman Valbo-pehmolelun.

    Kyky ja halu oppia on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista

    Työntekijöiden osaaminen ja taidot ovat yksi tärkeimpiä menestystekijöitä mille tahansa yritykselle.

    Greg Caimi ja Ouriel Lancry Bain Companysta totesivat blogissaan työvoimasta digitaalisella aikakaudella, että yksilöiden pitäisi “elämän mittaisen oppimisen” sijaan tähdätä siihen, että he ovat työllistettävissä koko elinikänsä.  Jatkuvan oppimisen avulla työntekijä pystyy paremmin pitämään kiinni työpaikastaan ja pysyy “työllistettävänä” vaikka työrooli muuttuisikin.

    Kysyimme 500 suomalaiselta kuinka he kokevat osaamisen kehityksen järjestetyn heidän työpaikallaan. 

    Vaikka lähes kaksi kolmesta kyselyymme vastanneista oli sitä mieltä, että työpaikalla kannustettiin itsensä kehittämiseen, vain kolmasosa ajatteli että työpaikalla tarjotaan tarpeeksi aikaa ja resursseja kehitykseen. 

    Osaammeko vaalia taitoja niin hyvin, kuin on tarpeen? 

    Oppimisen ja osaamisen kehittämisen tila organisaatioissa 2019

    Lataa kyselyn tulokset visualisoituna pdf-muodossa.

     

    Jussi Hurskaisen (CEO, Valamis Group Oy) avoin kirje yritysjohtajille jatkuvan oppimisen tärkeydestä

    Hyvä kollega!

    Haastan Sinut mukaan muuttamaan oppimisasenteita maassamme. Suomen on nostettava oppiminen uudelle tasolle, mikäli haluamme parantaa kilpailukykyämme.

    Digiajan kilpailukyky ei voi perustua pelkästään koululaitokseemme, vaikka se onkin osaamisemme kivijalka. Nopeasti kehittyvän teknologian myötä myös yritysten osaamistarve muuttuu hurjaa vauhtia, eikä yksi koulutus kanna läpi koko työuran. Jotta työntekijöiden osaaminen säilyy ajantasaisena, tulee yritysten kantaa vastuuta jatkuvan oppimisen mahdollistamisesta työn ohessa.

    Jatkuvan oppimisen vaade on tärkeä myös siksi, että tänä päivänä informaatio lisääntyy, sekä vanhenee, käsittämätöntä vauhtia. Samoin uudistuvat ihmisten asenteet ja kuluttajien tarpeet. Jos henkilöstön oppiminen ei kehity samassa tahdissa, syntyy osaamisvaje. Tuohon vajeeseen on syytä suhtautua vähintään samalla vakavuudella kuin kestävyysvajeeseen.

    Liiketoimintakriittisen osaamisen eläköityminen tulee olemaan yksi lähivuosien suurimmista haasteista. Eläköityvän työvoiman mukana yritys menettää valtavat määrät hiljaista tietoa, jonka siirtäminen muulle henkilöstölle on elintärkeää yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Onko Sinun organisaatiossasi mietitty, kuinka tarvittava osaamisen taso säilytetään tulevinakin vuosina?

    Ex-opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että jatkuvaa oppimista on uudistettava tulevalla hallituskaudella. Hän on harvinaisen oikeassa. Mielestäni se olisi pitänyt tehdä jo monta hallituskautta sitten, koska systeemiset muutokset tapahtuvat tehokkaimmin hallituksesta käsin. Suomen edellinen hallitus nosti tämän jo omaksi kärkihankkeekseen. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä samoin. Viimeistään nyt myös yritysten tulisi panostaa jatkuvaan oppimiseen, jotta kilpailukykymme säilyy tulevaisuudessakin.

    Jatkuvan oppimisen avulla varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden, tuemme työntekijöiden elinikäistä kehittymistä, ja mahdollistamme organisaatioiden menestyksen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Siksi jatkuvaa oppimista tulee kehittää Suomessa – niin tulevassa hallituksessa, henkilötasolla, kuin jokaisessa organisaatiossakin.

    Haastan myös Sinut mukaan viemään viestiä eteenpäin omassa vaikuttajaverkostossasi sekä organisaatiossasi. Lisäksi toivon Sinun osallistuvan keskusteluun sosiaalisessa mediassa teemalla #jatkuvaoppiminen.

    Oppimisterveisin,
    Jussi Hurskainen
    Toimitusjohtaja, Valamis Group

    Haaste 1: Mitä opit viimeksi?

    Ensimmäisessä haasteessa kysyimme, mitä on viimeksi opittu.

    angle-left Blogi: Oppimaan oppiminen - Tulevaisuuden tärkein työelämätaito
    • Digitaalinen työpaikka
    • Oppiminen ja kehittyminen
    • Oppimisen vaikuttavuus
    • 07. maaliskuuta, 2019

    Oppimaan oppiminen - Tulevaisuuden tärkein työelämätaito

    Sekä Suomessa että maailmalla pohditaan tällä hetkellä mm. keinoälyn ja automaation mahdollisuuksia ja toisaalta myös niiden uhkia osaamisen ja työnkuvien kannalta. Työelämä ja osaamisvaatimukset muuttuvat nyt kenties nopeammin kuin koskaan aiemmin.

    Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin tuottamassa Osaaminen 2035 -raportissa pohditaan digimurroksen vaikutuksia työmarkkinoihin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Raportissa vilahtelee termejä kuten “big data”, simulaatiot ja virtuaalijohtaminen, joista ei vielä kymmenen vuotta sitten juurikaan puhuttu. Vanhat tittelit ja osaamiset vaikuttavat katoavan ja vastaavasti uusia syntyy kuin sieniä sateella. Niiden lisäksi uhkaavat kadota myös työpaikat: World Economic Forumin Future of Jobs -raportissa arvioidaan, että maailmassa tullaan lähitulevaisuudessa korvaamaan koneilla yhteensä 75 miljoonaa työpaikkaa, kun teknologia sulautuu entistä enemmän osaksi arkeamme.

    Pyörittevätkö miljoonat ihmiset kohta peukaloitaan, kun koneet hoitavat hommat kaikin puolin tehokkaammin? Mikä arvo ihmisten osaamisella on jatkossa? Mitä tarvittava osaaminen edes on?

    Oppimaan oppimisen taito on ajankohtaisempi kuin koskaan

    Vaikka työpaikka toisensa jälkeen muuttuu ja jopa katoaa, voi sama työelämän muutos tuoda jopa 133 miljoona uutta tehtävää (WEForum 2018). Tämän johdosta eräs työelämätaito nousee kentien ylitse muiden: kyky oppia. World Economic Forum listaakin “active learning and learning strategies” -taidot yhdeksi tärkeimmistä osaamisista. OPH:n Osaaminen 2035 -raportissa oppimiskyky on niinikään noussut viiden tärkeimmän geneerisen taidon joukkoon, ja henkilökohtainen osaamisen kehittäminen ja johtaminen yhdeksi tärkeimmistä yleisistä työelämän taidoista.

    Henkilökohtaisten oppimisstrategioiden ja -tyylien tunnistamisen tärkeydestä on puhuttu jo jonkin aikaa, mutta juuri nyt oppimaan oppimisen taito on ajankohtaisempi kuin koskaan:

    "World Economic Forum arvioi, että vuoteen 2022 mennessä 54 prosenttia työvoimasta tarvitsee joko täysin uusia taitoja tai päivitystä osaamiseensa."

    valamis

    jatkuvaoppiminen, elinikäinenoppiminen, elinikäinenosaaminen, osaamisenkehittäminen, yritysoppiminen, kilpailukyky

    Ilmiöön on tarjottu ratkaisuna elinikäisen, jatkuvan oppimisen turvaamista niin formaalin koulutuksen keinoin kun erilaisten modulaaristen täsmäkoulutusten avulla (Osaaminen 2035). Toisaalta tälle ajatusmallille luodaan samalla uudistuspaineita: Esimerkiksi McKinsey väittää - ehkä ansaitustikin - elinikäisen oppimisen olevan vain koulumyönteisten mahdollisuus ja toteaa, ettei perinteisin koulutusmenetelmin todennäköisesti voida vastata työelämän todellisiin osaamistarpeisiin. McKinsey haastaakin työnantajat, sektorista riippumatta, puhumaan elinikäisen oppimisen sijaan “lifelong employability -ajattelusta", jonka voisi vapaasti suomentaa elinikäiseksi osaamiseksi, ja hyödyntämään muun muassa personoitua- ja mikro-oppimista työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi.

    McKinseyn elinikäisen osaamisen varmistaminen tähtää tiivistetysti siihen, että henkilöstön osaaminen säilyy relevanttina, ja että työnantajilla olisi aina osaavaa työvoimaa. Kuinka tämä sitten voidaan varmistaa?

    Osaamisen kehittyminen vaatii vastuunottoa ja oppivan organisaatiokulttuurin

    Vaikka juuri digitalisoituminen aiheuttaa paineita päivittää osaamista ja taitoja, se on myös tehokas vastaus osaamisen kehittämisen ja uusienkin taitojen kouluttamisen haasteeseen. Perinteisiin koulutuksiin verrattuna digitaalinen oppiminen on myös huomattavasti edullisempi osaamisen kehittämisen muoto. Digitaalisten oppimisympäristöjen avulla oppiminen voidaan tuoda lähelle päivittäistä tekemistä, tarjota sitä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa ja mahdollistaa osaamisen jakaminen laajalle yleisölle. Mikro-oppiminen ja personoitu oppiminen ovatkin nousseet yhdeksi yritysoppimisen tärkeimmistä trendeistä.

    Mutta kenen vastuulla sitten on huolehtia, että työntekijöiden osaaminen on ajan tasalla? Onko työntekijän pidettävä osaamisen kehittämisestään itse huoli, vai tuleeko työnantajan tarjota kaikki mahdollinen koulutus?

    "Uskon, että vain oppimiseen ja kehittymiseen panostavat yritykset pysyvät kilpailukykyisiä ja kykenevät sopeutumaan muutoksiin." - Riina Siikanen, HRD Specialist, Valamis Group Oy

    valamis

    valamis, jatkuvaoppiminen, elinikäinenoppiminen, elinikäinenosaaminen, osaamisenkehittäminen, yritysoppiminen, kilpailukyky

    Uskon, että vain oppimiseen ja kehittymiseen panostavat yritykset pysyvät kilpailukykyisiä ja kykenevät sopeutumaan muutoksiin. Työnantaja voi tukea oppimista ja kehittymistä paitsi perinteisinä kursseina, kirjoina ja verkko-oppimisena, myös antamalla vastuuta ja palautetta sekä luomalla tiedon jakamisen toimintamalleja ja kannustamalla osaamisen jakamiseen.

    Yritysten tulisikin pyrkiä luomaan ylipäätään sellainen ilmapiiri ja kulttuuri, jossa oppiminen ja kehittyminen on päivittäistä ja niiden merkitystä korostetaan. Virheistä voidaan oppia siinä missä menestystarinoistakin. Mutta: vaikka työnantajan velvollisuus on tarjota kehittymiselle edellytyksiä ja tukea, on lopulta yksilön vastuulla pitää huoli omasta henkilökohtaisesta osaamisestaan.

    "Pelkkä formaali koulutus ei ole enää aikoihin riittänyt työelämässä etenemiseen, sillä maailma muuttuu nopeammin kuin koulukirjat päivittyvät."

    valamis

    valamis, LXP, jatkuvaoppiminen, elinikäinenoppiminen, elinikäinenosaaminen, osaamisenkehittäminen, yritysoppiminen, kilpailukyky, digitalisaatio

      Väitänkin, että juuri sopeutumis- ja oppimiskykyiset henkilöt ovat jo nyt halutuimpia tekijöitä digitaalisen myllerryksen keskellä toimivilla työmarkkinoilla – onhan oppiminen myös omien asenteiden ja työtapojen muuttamista siinä missä konkreettisten taitojen kehittämistä. Pelkkä formaali koulutus ei ole enää aikoihin riittänyt työelämässä etenemiseen, sillä maailma muuttuu nopeammin kuin koulukirjat päivittyvät. Nyt tarvitaan tietoisuutta omasta oppimisesta, uteliaisuutta ja avoimuutta. Nämä taidot erottavat meidät jatkossakin roboteista ja ennen kaikkea turvaavat mahdollisuutemme työmarkkinoilla – nyt ja jatkossa.

    Vinkkini jatkuvan oppimisen ja elinikäisen osaamisen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi ovatkin nämä:

    • Luo mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä yrityksen sisällä
    • Kannusta tiedon jakamiseen ja luo keinoja sen edistämiseksi
    • Mahdollista oman osaamisen kehittäminen ajasta ja paikasta riippumatta
    • Anna vastuuta, mutta tarjoa riittävästi tukea, apua ja rakentavaa palautetta
    • Näe virheet ja epäonnistumiset oppimiskokemuksina, ja jaa näitä kokemuksia

    Työvoiman digitalisaatio - inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

    Lue white paperistamme mitä hyötyjä työntekijöiden taitojen päivittäminen ja uudelleenkouluttaminen tarjoaa ja tutustu oppimisen ekonomia -malliimme.