• 08. tammikuuta, 2020

Kattava opas mikro-oppimiseen

Mikro-oppimisesta on tullut suosittu tapa kouluttaa työntekijöitä työn ohessa. Seuraavien kuukausien ajan julkaisemme mikro-oppimista käsittelevän mikrosarjan. Luvassa on lyhyitä mikrosisältöjä: mikro-oppimisen mitä, miten ja miksi. Tulemme myöhemmin julkaisemaan blogeihin perustuvan, kattavan mikro-oppimisen oppaan.

Mikro-oppimisen hyödyt syntyvät oppimiseen käytettävästä lyhyestä ajasta. Tämä blogisarja tarjoaa syvällisen katsauksen mikro-oppimiseen ja sen vaikuttavuuteen. Mikro-oppiminen on looginen vastaus nopeatempoisen yhteiskunnan ja oppimisen tehokkuuden vaatimuksiin:

  • Kuinka opit nopeammin?
  • Kuinka kerrytät lisää tietoa?
  • Kuinka kerrytät lisää tietoa pitkällä aikavälillä?
  • Kuinka opit ja säilytät juuri tarvittavan tiedon?
  • Kuinka opit, kerrytät osaamista ja siirrät osaamisesi uusiin haasteisiin?
  • Kuinka skaalaat ja hallitset oppimisen laatua silloin, kun kyseessä ovat erilaiset oppijat useassa eri paikassa, erilaisilla taustoilla ja motivaatiotekijöillä varustettuna?
  • Kuinka teet tämän kaiken samanaikaisesti?

1. Mitä mikro-oppiminen on?

2. Mikro-oppimisen mikrohistoria

3. Mitä eroa on mikro- ja makro-oppimisella?

4. Miksi videot ovat niin tehokkaita mikro-oppimisessa?

5. Mikro-oppiminen kuuluu kaikille

6. Mikro-oppimisen haasteet

7. Mitkä ovat mikro-oppimisen hyödyt?

8. Oppiminen, muisti ja tietotaidon siirtäminen

9. Muisti ja mikro-oppiminen

10. Mikro-oppiminen - mitä pitää tietää

11. Muistilista: Onnistu mikro-oppimisen rakentamisessa

1. Mitä mikro-oppiminen on?

Jaetaanpa yhdyssana osiinsa:

Mikro Oppiminen

Hyvin pieni

Määrät ja vaihtelu vähäistä

Toiminta tai prosessi, jossa hankitaan tietoja tai taitoja opiskelemalla, harjoittelemalla, opetuksessa tai kokemuksen kautta

Tieto tai taito, joka hankitaan ohjauksen avulla tai opiskelemalla

Käyttäytymistaipumusten muuttuminen kokemusten (kuten ehdollistumiselle altistumisen) kautta

Muistijäljen aiheuttaminen opiskelemalla

Mikro-oppimisella on muitakin lempinimiä, mutta suomen kieleen vakiintuneita termejä ei ole vielä useita:

  • Oppimismoduulit
  • ”Chunks” ja ”Snacks” ovat paljon käytettyjä englannissa, samoin kuin
  • “Micro-elearning”
  • “short courses”
  • “Bites/Bite-sized learning”
  • “Bursts”
  • “Micro-content”
  • “Micromedia”

Mikro-oppimisen määritelmä:

Lyhyitä ja pieniä informaatioannoksia, joita käytetään tietyn oppimistulokseen saavuttamiseksi. Mikro-oppimisen kestoa ei ole määritelty tarkasti, mutta yleensä mikro-oppimissisällön käsittely vie 1–10 minuuttia.

Asiantuntijoiden 5 mikrositaattia mikro-oppimisesta

  1. “[Mikro-oppiminen] perustuu ajatukseen, jossa oppimissisältöä tuotetaan pieninä palasina, joihin oppijat pääsevät helposti käsiksi joustavien teknologioiden avulla ajankohdan tai muiden ehtojen mukaisesti, esimerkiksi taukojen aikana tai liikkeellä ollessa. (1)
  2. “Mikro-oppimissisältö on lyhyt ja kohdistettu välittömän tarpeen täyttämiseksi. Se on video, artikkeli, bloggaus, e-kirja, äänitiedosto tai muu sisältömuoto, joka on helposti indeksoitavissa ja löydettävissä. (2).
  3. “...asioita, joita voimme nopeasti lukea, katsella tai muuten käsitellä ja jotka vievät korkeintaan 10 minuuttia. Ne voivat olla videoita, bloggauksia tai joukko ohjaavia kysymyksiä, jotka auttavat meitä muuttamaan ajatteluamme. Tietoa etsivinä eläiminä käytämme tällaista materiaalia muutenkin jatkuvasti, ja useimmat uutispalvelut ja sosiaaliset verkostot tarjoavat nyt tällaista oppimista massiivisena, kuratoituna virtana.” (3).
  4. "Sillä ei ole väliä, viittaako oppiminen tiedon kertymiseen ja organisointiin, käyttäytymisen, asenteiden, arvojen, henkisten kykyjen, kognitiivisten rakenteiden, tunnereaktioiden, toimintamallien tai yhteiskunnallisten ulottuvuuksien muutokseen. Meillä on joka tapauksessa mahdollisuus tarkastella suoritusten enemmän tai vähemmän pysyvien muutosten mikro-. meso- ja makropuolia eri näkökulmista. (4).
  5. “Oppimista sisällöistä, joita käytetään lyhyissä pyrähdyksissä ja jotka ovat yksilölle oleellisia, toistetaan ajan myötä varmistamaan sen mielessä pysyminen ja kehittämään konseptuaalista ymmärtämistä” (52).

2. Mikro-oppimisen mikrohistoria

Olipa kerran maailma, jossa elettiin ilman tietokoneita, internetiä ja kännyköitä – ilman pääsyä tietoihin, jotka hautautuivat paperipinoihin. Tällainen on mikro-oppimisen yli kaksisataavuotinen historia:

1800-luku

Brittimatemaatikko Charles Babbage keksi analyyttisen koneen. Se oli ensimmäinen tietokone, joka muistutti nykyisiä tietokoneita. Babbage sovelsi koneeseen Jacquardin kutomakoneessa käytettyä teknologiaa (26)

1936

Alan Turing esitteli myös automaattisena koneena tunnetun universaalin Turingin koneen periaatteen. Turingia pidetään nykyaikaiseen tietokoneen isänä (27)

1960

Illinois’n yliopiston (UIUC) Donald L. Bitzer kehitti ensimmäisen oppimisalustan PLATOn (Programmed Logic for Automatic Teaching Operations) vuonna 1960. Sen lisäksi, että sitä käytettiin menestyksekkäästi opetusvälineenä, PLATOsta sai alkunsa myös yksi varhaisimmista verkkoyhteisöistä (5)

1982

Time-lehti nimesi tietokoneen ”Vuoden mieheksi” (6)

1989-1990

World Wide Web eli kotoisammin webbi sai alkunsa, kun brittitutkija Tim Berners-Lee kehitti HTML-kuvauskielen (Hypertext Markup Language) (7)

1991

Norjalainen NKI Distance Education Network kehitti EKKOn, ensimmäisen kattavilla ominaisuuksilla varustetun oppimisen hallintajärjestelmän (LMS, learning management system) (8)

1993

Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö NSF poisti internetin kaupallisen käytön rajoitukset. Näin koko maailmalle avautui pääsy nettiin. (9)

1996

Ensimmäinen puhelimen, faksin, kalenterin sähköpostin ja internetin taskukoossa tarjoava laite, Nokia 9000 Communicator, tuli myyntiin.

2005

Ensimmäinen mikro-oppimista käsittelevä konferenssi pidettiin Itävallassa (10)

2007

Apple julkaisi ensimmäisen iPhonen ja iTunes U:n (11)(12)
"Se on hämmästyttävä tapa saada lisää materiaalia elinikäisille oppijoille”, sanoi Applen iTunesin kansainvälisestä markkinoinnista vastaava johtaja Chris Bell.

2016

Webbiä käytetään ensimmäistä kertaa mobiilisti enemmän kuin pöytäkoneilta (13)

2020

Yhteiskunta on nopeatempoinen ja kaikki tapahtuu lennossa, “on-the-go”. Internet on mullistanut tapaamme ratkaista ongelmia. Mitä teet, kun olet kokoamassa Ikean pöytää, mutta et löydä ohjetta? Googlaat sen. Haluat tietää, miten New York Rangersin ottelu päättyi ja maalasiko Kaapo Kakko? Kysyt Alexalta. Haluat oppia espanjaa? Lataat Duolingo-sovelluksen ja opiskelet työmatkoilla. Mikro-opimme päivittäin. Kaikki on mahdollista, kun tietoa voi löytää ja hyödyntää vaivattomasti.

Historia jatkuu

3. Mitä eroa on mikro- ja makro-oppimisella?

  Makro-oppiminen Mikro-oppiminen
Mitä sanan alkuosa tarkoittaa? Makro - laaja, pitkä, pitkäaikainen, suuren mittakaavan Mikro - pieni, lyhyt, pikkuruisen mittakaavan
Mitä se on? Uuden taidon tai ymmärryksen tason saavuttamista. Käsitteiden selvittämistä, käytännön ongelmien ratkaisua.
Mikä on oppimisen toivottu lopputulos? Oppija haluaa uuden taidon tai syvemmän ymmärryksen tietystä käsitteestä. Oppija haluaa ratkaista tietyn ongelman.
Millaista sisältö on?
  • Laajoja moduuleja
  • Muodollisen oppimisen elementtejä
  • Monimutkaisia ongelmia
  • Oppiminen tapahtuu pidemmällä ajanjaksolla
  • Pieniä informaatioannoksia
  • Epämuodollisen oppimisen elementtejä
  • Yksinkertaisia ongelmia
  • Oppimista tarpeen mukaan, työn ohessa
Milloin se on työn kannalta tärkeää? Kun on ymmärrettävä työtä, ihmisiä, järjestelmiä, strategioita, alaa tai ympäristöä Kaikissa uravaiheissa, kun tarvitaan uusia informaatioannoksia jokapäiväisten ongelmien ratkaisemiseksi
Miten pitkään siinä menee? Tunteja tai päiviä Sekunnista 15 minuuttiin
Esimerkkejä

Kurssit, oppitunnit, MOOC-verkkokurssit

Herra Miyagi kouluttaa Karate Kidiä taistelulajien taitajaksi

Haluan oppia käyttämään Photoshoppia

Ensimmäisen kuukauden aikana ohjelmassa on perehdytystä ja säännöstenmukaisuuskoulutusta, että pääsisit alkuun.

Kävin espanjankielen kurssin ja opiskelin ulkomailla. Puhun nyt sujuvaa espanjaa.

Kurssikirjat

Videot, blogit, ohjeet

Karate Kid oppii: Wax on, wax off.

Haluan rajata kuvan

Katso tästä kahden minuutin videosta, miten työkone asennetaan.

Opin kysymään ‘missä vessa on’ espanjaksi.

Snapple-fakta

6 lisäesimerkkiä mikro-oppimisesta

1. Mikro-opasteet

Lyhyitä ja kohdistettuja hyvin kontekstuaalisia viestejä tai vinkkejä, jotka auttavat käyttäjää oppimaan.

Esimerkkejä:

  • virheilmoitukset
  • yhteydenottolomakkeen selitteet
  • sähköisen kaupan ohjeistukset

Google Driven työkaluvinkki kertoo, että asiakirjan jokainen muutos on tallennettu.
Google Driven työkaluvinkki kertoo, että asiakirjan jokainen muutos on tallennettu.

2. Mikro-oppimisvideot

Lyhyitä, tiettyyn aiheeseen tiukasti keskittyneitä videoita, jotka tähtäävät tiettyyn oppimistulokseen. Mikro-oppimisvideo voi olla joko itsenäinen tiedonjyvänen, jonka saa näppärästi napattua, tai osa pidempää oppimispolkua.

Esimerkkejä:

  • selitysvideot
  • lyhyet interaktiiviset videot
  • mikroluennot
  • animoidut videot
  • tekstivideot

Ted Talk -videot ovat mikroluentoja, joissa asiantuntija puhuu aiheestaan enintään 18 minuuttia
Ted Talk -videot ovat mikroluentoja, joissa asiantuntija puhuu aiheestaan enintään 18 minuuttia.

3. Mikro-oppimisen (mobiili)sovellukset

Jotka mahdollistavat mikro-oppimisen missä tahansa.

Esimerkkejä:

4. Mikrohaasteet ja pelit

Pisteytettyä oppimista, jossa hyvästä tuloksesta voi saada palkintoja, etuja, merkkejä, mainetta tai muita kannustimia.

Esimerkkejä:

  • kyselyt
  • äänestykset, opettelukortit
  • kysymykset ja vastaukset
  • simulaatiot
  • oppijoiden tallenteet kysymyksiin vastaamiseksi

5. Infografiikat

Infografiikat (usein symbolinomaisia, avainkohtiin ja numeerisiin arvoihin keskittyviä) ovat graafisia, visuaalisia esityksiä informaatiosta, datasta tai tiedosta.

Esimerkkejä:

  • tilastollinen infografiikka
  • informatiivinen infografiikka
  • aikajana
  • prosessigrafiikka
  • karttagrafiikka
  • vertaileva infografiikka
  • hierarkiagrafiikka
  • listagrafiikka

infographic example in microlearning

6. Sosiaalinen media

Sosiaalisessa mediassa voi harjoitella mikrobloggaamista, ja tilatusta sisältösyötteestä voi noukkia yksittäisiä tietoja. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää käytäntöyhteisöjen toimintasyötteenä.

Esimerkkejä:
140 merkin pikku-uutisia sosiaalisessa mediassa.

  • Twitter
  • Wall Street Journal
  • LinkedIn
  • Reddit

4. Miksi videot ovat niin tehokkaita mikro-oppimisessa?

Video on monikanavainen media: se sallii sekä kuvan että äänen seuraamisen samanaikaisesti. Tätä kutsutaan myös kaksoiskoodauksen teoriaksi. Siinä informaation käsittelyn kuormitus jakautuu kahden kanavan kesken, mikä antaa enemmän mahdollisuuksia tiedon prosessoimiselle ja muistiin painamiselle. (15) Mikro-oppimisessa videot ovat lyhyitä, ja ne antavat aivojemme pitää tauon informaation käsittelemiseen. Näin työmuisti ei kuormitu yli kapasiteettinsa, mitä sanotaan myös kognitiiviseksi ylikuormittumiseksi. Video on suosittu väline tarinankerronnassa. Wistian tutkimuksen mukaan yleisö syventyy videoon sitä paremmin, mitä lyhyempi video on. Nämä seikat osoittavat, että lyhyet mikro-oppimisvideot ovat katsojan kannalta suotuisimpia.

Videot ovat suosittuja

Kaikkialle maailmaan Videoista tykätään Ihmiset suosivat videota & oppiminen on parempaa
Ensimmäinen video YouTubeen ladattiin vuonna 2005. Vuonna 2018 YouTube oli lokalisoitu jo 91 maahan ja käytettävissä 80 eri kielellä. (16) YouTubeen kirjautuu sisään lähes 2 miljardia käyttäjää kuukausittain. Joka päivä katsotaan miljardi tuntia YouTube-videoita - - Päivittäisiä näyttökertoja on siis useita miljardeja (16) Keskivertokäyttäjä viettää videoita tarjoavassa verkkosivustossa 88 prosenttia pidempään kuin sivustolla, jolla ei ole videoita (17). Visuaalisten elementtien lisääminen tekstiin lisäsi siirtovaikutusta 89 prosenttia (18)

Video on tarinankerronnan väline

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja videossa on 24–60 kuvaa sekunnissa. Niinpä minuutti videota vastaa 1,8 miljardia sanaa. (20) "Tarinat muistetaan jopa 22 kertaa paremmin kuin pelkät asiatiedot." (19) “Multimediaesitykset (kuten selostettu animaatio) johtavat todennäköisemmin merkitykselliseen oppimiseen kuin yksikanavaiset esitykset” (kuten staattiset PowerPoint-diat tai podcastin kaltainen äänitallenne), (21)

Mitä lyhyempi video, sitä paremmin siihen syvennytään


(22)

5. Mikro-oppiminen kuuluu kaikille

Millenniaalit, X- ja Y-sukupolvet sekä tulevat sukupolvet ovat kasvaneet matkapuhelimien ja internetin kanssa tiedonsaannin nopeaan tahtiin, joka todennäköisesti kasvaa jatkuvasti uusien innovaatioiden myötä.

Matkapuhelimen ja nopean internetin yhdistelmä on antanut elämän Snapchatille, Instagramille, Facebookille ja muille sosiaalisille verkostoille. Tiedon jakaminen ja data valuuttana sekä personalisoinnin välineenä on vaikuttanut synnyttämään "tietorikkaimman" sukupolven, jonka maailma on tähän mennessä nähnyt. Nämä sukupolvet tekee ainutlaatuisiksi myös halu oppia ja kehittyä.

Työvoiman tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää, koska vuonna 2019 millenniaaleja ennustetaan olevan pelkästään Yhdysvalloissa 73 miljoonaa. Tämä luku ohittaa “baby boomersit” eli sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat suurimpana elävänä aikuisten sukupolvena (25), ja vuoteen 2025 mennessä millenniaalien osuus on 75 prosenttia työvoimasta (24) Yhdysvalloissa.

Sukupolvien määritelmä

Halu ansaita ja oppia

Millenniaalit ovat koulutetumpia kuin mikään aiempi sukupolvi, mutta heidän taloudellinen asemansa on monimutkaisempi (25). Vuoden 2008 suurella taantumalla oli mielenkiintoisia vaikutuksia millenniaaleihin. Vaikka millenniaalit ovat koulutetumpia, heidän mediaanivelkansa oli huomattavasti suurempi (19 000 dollaria) kuin X-sukupolvella silloin kun he olivat nuoria (12 800 dollaria) Yhdysvalloissa.

Vaikka nuorilla aikuisilla ei ole yleensä vielä kertynyttä varallisuutta, millenniaaleilla on hieman vähemmän varallisuutta kuin suurilla ikäluokilla samassa iässä. Varallisuusero johtuu osittain velan määrän eroista sukupolvien välillä (25). Aikaisempiin sukupolviin verrattuna yhä useammilla millenniaaleilla on jäljellä opintovelkaa, ja velan määrä on yleensä suurempi (25).

On todennäköistä, että millenniaalien ja nuorempien sukupolvien taloudellinen tilanne kannustaa heitä oppimaan ja kehittymään, jotta he voivat kasvaa ihmisinä, ammatillisesti ja taloudellisesti.

Oppivat sukupolvet

Gallupin viimeisimmän "Kuinka millenniaalit haluavat työskennellä ja elää" -raportin mukaan 59 prosenttia millenniaaleista kertoo, että mahdollisuudet oppia ja kasvaa ovat heille erittäin tärkeitä työnhaussa (23). Verrattuna X-sukupolveen (44 prosenttia) ja suureen ikäluokkaan (41 prosenttia) ero on merkittävä (23).

Lisäksi, 87 prosenttia millenniaaleista arvioi ammatillisen kehittymisen ja urakehitysmahdollisuuksien olevan heille tärkeitä työssä. Muista ikäluokista samaa sanoo huomattavasti pienempi prosentti (69) (23).

Yritysten tulisi korostaa oppimis- ja kehittämisohjelmiaan potentiaalisten työntekijöiden houkuttelussa. Yritykset voisivat tuoda näkyvämmin esille erilaiset mahdollisuudet opiskella työn ohessa ja opiskeluun tarjottava tuki, työpaikoilla tapahtuvat koulutukset, mahdollisuudet suorittaa sertifiointeja, mahdollisuudet työtehtävien sisällä tapahtuvaan kehittymiseen, mahdollisuudet osallistua konferensseihin ja muihin ammatillisiin tapahtumiin, sekä muut oppimismahdollisuudet.

Lisäksi yritykset voisivat avata enemmän sitä, kuinka johtajat tukevat työntekijöitä heidän kehitystavoitteidensa saavuttamisessa. Kun potentiaaliset työntekijät puhuvat yrityksen rekrytoijille, haastattelijoille tai johtajille, he saisivat selkeän käsityksen siitä, millaisia jatkuvia kasvumahdollisuuksia organisaatio voi heille tarjota (23).

Enemmän tietoa, vähemmän aikaa

Millenniaaleilla ja nuoremmilla sukupolvilla on laajempi pääsy tietoihin ja enemmän tietoa käytettävissään kuin edeltävillä sukupolvilla. Tietoähky vaatii aikaa seuloa oleellista tietoa tai työkaluja, jotka auttavat sinua löytämään tarvitsemasi. Onneksi YouTuben kaltaiset kanavat ovat muokanneet hakualgoritmejaan ja pystyvät tarjoamaan oleellisia sisältösuosituksia, mikä on auttanut vauhdittamaan mikro-oppimista.

Itse asiassa, 70 prosenttia millenniaaleista jotka katsoivat YouTubea toissa vuonna katsoivat sitä oppiakseen tekemään jotain uutta (28). Opetusvideot ovat olleet niin menestyksekkäitä, että Google ilmoitti lokakuussa 2018 investoivansa 20 miljoonaa euroa YouTube Learning -aloitteeseen, jonka avulla videoiden tekijöille voidaan maksaa entistä enemmän koulutussisällöistä - ohjeista, luennoista ja erilaisia informatiivisista videoista (29).

Millenniaalit ovat tottuneet mikro-oppimiseen yhtenä keinona selviytyä rajallisesta ajasta ja rajattomista resursseista. Älypuhelimien nousu on merkittävästi myötävaikuttanut oppimissisällön saatavuuden parantumiseen missä tahansa ja milloin tahansa. Lisääntynyt tarve mikro-oppimiselle ei kuitenkaan tule täysin ilman haasteita.

6. Mikro-oppimisen haasteet

Suurimmat mikro-oppimisen haasteet koituvat laadukkaan sisällön kysynnän kasvusta, kasvavista odotuksista personoidun sisällön suhteen sekä siitä, kun tällaisen sisällön luomiseen ja hyödyntämiseen ei ole riittävästi aikaa.

Mikro-oppimisen 5 suurinta haastetta

Mikro-oppimisen 5 suurinta haastetta

1. Personoidun sisällön skaalautuminen

Miljoonien sisältöosioiden personointi niin, että jokainen niistä olisi jokaisen käyttäjän kannalta oleellinen, on todella työlästä.

2. Sisällön päivittäminen

Sisältö vanhenee tai menettää merkityksensä todella nopeasti. Mitä enemmän sisältöjä on, sitä hankalampaa niitä on hallita.

3. Saatavuus

“Sähköinen oppiminen luo myös uutta vastakkainasettelua oppimismahdollisuuksien ja elämänmahdollisuuksien kannalta: sähköisten oppimisvälineiden käyttö edellyttää digitaalista lukutaitoa. Ihmiset eivät voi ottaa osaa sähköiseen yhteiskuntaan tai kulttuuriin, jos heillä ei ole pääsyä ja osaamista sähköisen tiedon ja viestintäkanavien käyttöön.” (30).

Alle kaksi prosenttia maailman lukutaidottomasta väestöstä asuu Keski-Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. On kuitenkin tärkeätä huomata, että lähes puolet maailman lukutaidottomista on Etelä-Aasiassa, ja että eriasteisesti lukutaidottomat ovat hajallaan eri puolilla maailmaa. Lukutaidon puute on yksi digitaalisesti rajoittuneiden merkittävimpiä esteitä mikro-oppimissisältöön pääsyn ja sen ymmärtämisen tiellä (31).

4. Aika

Työntekijöiden mielestä suurin heidän oppimistaan estävä tekijä on ajan puute (32). Vaikka mikro-oppimismoduulit ovat hyvin lyhyitä, voi olla silti vaikeaa löytää oppimiseen tarvittavat minuutit kiireisessä arjessa. Tämä voi olla myös merkki sitä, että työntekijät eivät ehdi etsimään itselleen oleellista oppimisisältöä.

5. Oppimiskulttuurin luominen

Yksilöiden motivoiminen ei ole helppoa, koska jokaisella on omat, yksilölliset tavoitteensa. Miten oppimiskulttuuri luodaan, kun organisaatiossa on hyvin erilaisia ihmisiä? Miten motivaation voisi personoida?

7. Mitkä ovat mikro-oppimisen hyödyt?

Nopeatempoinen yhteiskunta tarvitsee nopeatempoista oppimista. Mikro-oppimisen suurimmat hyödyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

Nopeus, relevanssi ja oppimistulokset

Nopeus, relevanssi ja oppimistulokset

1. Oppiminen vie vain hetken

Mikro-oppimiseen menee yleensä vain 1–10 minuuttia.

Haaste: Työntekijöillä ei ole aikaa

Ajan puute on työntekijöiden mielestä suurin heidän oppimistaan estävä tekijä (32).

2. Sopii mobiiliin

Mikro-oppiminen on mobiiliystävällistä. Voit oppia tien päällä. Lyhyet oppitunnit on helppo sovittaa kiireiseenkin aikatauluun. Voit oppia (melkein) missä tahansa ja milloin tahansa.

Haaste: Kaikkialta ei pääse oppimaan

Liikkeellä ollessa on hankalaa aloittaa pitkä kurssi, jättää opiskelu kesken ja muistaa seuraavalla kerralla, mistä piti jatkaa.

3. Oppimista omaan tahtiin

Mikro-oppimisessa jokainen voi edetä itselleen sopivimmassa tahdissa.

Mikro-oppiminen edistää arkioppimista. Oppijat voivat ratkoa ongelmiaan tarpeen tullen, sen sijaan että heidän pitäisi noudattaa joustamatonta ja muodollista oppimistapaa.

Opiskelijat, joille tietyt aiheet ovat erityisen vaikeita, tai jotka ovat toisaalta erityisen hyviä joissain aiheissa, voivat edetä omaan tahtiinsa ilman odottelua.

Mikrosisältöjen luominen, julkaiseminen ja jakaminen internetissä avaa uusia mahdollisuuksia epäsuoraan arki- ja satunnaisoppimiseen. Yksi niistä on mikro-oppiminen, jolla viitataan lyhytkestoiseen, mikrosisältöjä hyödyntävään oppimiseen (33).

Haaste: Sama oppimistahti ei sovi kaikille

58 prosenttia työntekijöistä haluaa oppia omaan tahtiinsa. Lisäksi 49 prosenttia työntekijöistä haluaa oppia silloin, kun tarve ilmenee (32).

4. Nopeaa kehitystä ja uudelleenkäyttöä

Mikro-oppimisvideot sopivat koulutuksen ketterään kehittämiseen ja käyttöönottoon kuin nenä päähän.

Verkossa on tälläkin hetkellä tarjolla runsaasti mikro-oppimisresursseja. Organisaatiot voivat täydentää olemassa olevaa tarjontaa omilla koulutussisällöillään.

Pienten sisältöjen ylläpito on helpompaa.

Haaste: Työnantajilla ei ole aikaa

Työnantajilta puuttuu laajojen sisältökokonaisuuksien tekemiseen, tarkasteluun tai päivittämiseen tarvittava aika.

5. Oleellista sisältöä

Mikrosisällöt mahdollistavat erikoistumisen hyvin rajattuihin aihealueisiin. Oppijoita ei rasiteta sellaisilla aiheilla ja sisällöillä, jotka eivät ole heille tärkeitä.

Haaste: Epäoleellista sisältöä

Mitä laajempi sisältökokonaisuus on, sitä todennäköisemmin siinä on osuuksia, jotka eivät ole kaikille oleellisia.

6. Oppimista tarpeen mukaan

Rajatut aihealueet ja nopeat vastaukset oppijoiden tarpeisiin tekevät mikro-oppimisesta luontevan, oppimisen tehokkuutta parantavan tukityökalun. Se tarjoaa juuri oikeanlaista apua oppimiseen silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan.

Haaste: Ratkaisua ei löydy työskentelyn ohessa

Jos henkilö haluaa löytää ongelmaansa nopean ratkaisun työnteon ohessa, hän ei halua palata koulutusmateriaaleihin ja käydä läpi koko 40-minuuttista oppituntia löytääkseen tarvittavan tiedon.

7. Inforuiskeet ajan mittaan auttavat muistamaan

Mikro-oppiminen edistää itseohjautuvaa elinikäistä oppimista, koska lyhyet oppimishetket on helppo upottaa arjen aikatauluihin. Lyhyet opintotuokiot voi suorittaa pienten informaatioannosten ansiosta luppohetkinä ja aina tarpeen tullen. Näin mikro-oppiminen antaa yksilöiden pysyä ajan tasalla nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Pienet informaatioruiskeet opitun kertaamiseksi auttavat muistamaan paremmin.

Haaste: Opittu unohtuu

Emme muista, mitä opimme kuukausi sitten. Tämän osoittaa Hermann Ebbinghausin unohtamiskäyrä (oikealla) – unohdamme oppimastamme 80 prosenttia 30 päivässä (34).

The Ebbinghaus Forgetting Curve

The Ebbinghaus Forgetting Curve

8. Täsmäsisällöillä täsmätuloksiin

Mikro-oppimisvideot tähtäävät tietyn oppimistuloksen saavuttamiseen nopeasti, ja niiden muistaminen ja mieleen palauttaminen on helpompaa. Mikro-oppimisen kehittäminen ja ylläpito on tyypillisesti edullisempaa, mikä voi parantaa oppimiseen sijoitetun pääoman tuottoa.

Haaste: Oppiminen ei ole linjassa liiketoimintatavoitteiden kanssa

Voi olla todella hankalaa linjata laajat kurssikokonaisuudet lukuisine sisältöosioineen liiketoiminnan tavoitteisiin.

8. Oppiminen, muisti ja tietotaidon siirtäminen

Learning, Memory and Knowledge Transfer

Miksi mikro-oppiminen on niin tehokasta? Voidaksemme vastata kysymykseen meidän on ensin selvitettävä, mitä oppiminen tarkoittaa. Miten voisimme ymmärtää oppimisen tehokkuutta, jos emme täysin ymmärrä sen olemusta?

Kuten jo tämän oppaan alussa kerroimme, oppiminen voidaan määritellä seuraavasti:

  1. Toiminta tai prosessi, jossa hankitaan tietoja tai taitoja opiskelemalla, harjoittelemalla, opetuksessa tai kokemuksen kautta
  2. Tieto tai taito, joka hankitaan ohjauksen avulla tai opiskelemalla
  3. Käyttäytymistaipumusten muuttuminen kokemusten (kuten ehdollistumiselle altistumisen) kautta
  4. Muistijäljen aiheuttaminen opiskelemalla

Yllä olevaa yhdistäen ja yksinkertaistaen: oppiminen on tiedon omaksumista ja käyttämistä.

Miten voidaan osoittaa, että joku on – tai ei ole – omaksunut tiettyä tietoa? Miten voidaan osoittaa, onko joku oppinut jotain vai ei?

Tiedon soveltaminen on tässä avainasemassa.

Tietotaidon ”siirtäminen” on kognitiivinen prosessi, jossa oppijan tietyn tiedon tai taidon hallinta mahdollistaa sen, että hän voi soveltaa tätä tietoa tai taitoa toisessa yhteydessä. Siirtäminen siis osoittaa oppijan ymmärtävän, että tämä tietotaito on oleellinen, ja hän pystyy soveltamaan sitä menestyksekkäästi olosuhteissa, jotka poikkeavat alkuperäisestä oppimistilanteesta. Niinpä siirtämistä pidetään usein osoituksena todellisesta oppimisesta (38).

Oppimiskokemuksia mitataan tyypillisesti sen mukaan, miten hyvin informaatio on painunut mieleen ja millainen on oppijan kyvykkyys toistaa aiemmin opittu informaatio tai komentosarja; tavallinen toimintatapa tai rutiini tietyssä tilanteessa.

On erityisen tärkeätä ymmärtää, millaiset oppimiskokemukset johtavat taitoon, jonka avulla tietämystään pystyy laajentamaan oppimistilanteen asiayhteydestä uusiin asiayhteyksiin (35).

Vuonna 1973 Steve Jobs osallistui kalligrafian kurssille. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin hän kertoi, että se, mitä hän silloin oppi kirjasintyypeistä, oli toiminut inspiraationa Macintosh-tietokoneiden typografialle:

”Jos en olisi sattunut käymään juuri sitä kurssia collegessa, Macissa ei koskaan olisi ollut sen monia kirjasintyyppejä ja suhteellisia fontteja. Ja koska Windows kopioi Mac-maailmaa, ei niitä todennäköisesti olisi ollut pc-koneissakaan. Jos en olisi jättänyt koulua kesken, en olisi koskaan sattunut tuolle kalligrafian kurssille, ja henkilökohtaisissa tietokoneissa ei ehkä olisi niitä mahtavia kirjaisintyyppejä, joita niissä nyt on. En tietenkään voinut ymmärtää tätä silloin vielä collegea käydessäni. Mutta jälkeenpäin, kymmenen vuotta myöhemmin, se oli erittäin selvästi nähtävissä” (36).

Steve Jobs pystyi ammentamaan aiemmista kokemuksistaan ja soveltamaan niitä toiseen yhteyteen.. Alla näet tietotaidon siirtämisen koko kirjon. Mitä yksinkertaisemman tietotaidon siirtämisestä suhteellisesti samankaltaiseen asiayhteyteen on kyse, sitä selvemmin kyse on lähisiirrosta. Kaukosiirto taas viittaa erikoistuneemman tietotaidon siirtämiseen (37).

near transfer vs far transfer

(37)

Tiedon soveltamisen puuttuminen kertoo siitä, että on epäonnistuttu joko tiedon omaksumisessa (muisti) tai sen käyttämisessä (tietotaidon siirtäminen). Joillakuilla on ilmiömäinen muisti mutta ongelmia tietotaidon siirtämisessä, tai päinvastoin.

Tietotaidon siirtäminen Muisti = Esimerkki
    Pystyy muistamaan informaation ja siirtämään tietotaidon Henkilöstöjohtaja oppii organisaatiokulttuurista ja motivaatiosta. Yritys suunnittelee motivaation kaksifaktoriteorian tekniikoihin ja rakenteisiin perustuvan kannustemallin.
    Ei muista informaatiota eikä pysty siirtämään tietotaitoa. Oppimismuotoilija oppii adaptiivisesta sähköisestä oppimisesta. Hän ei pysty muistamaan oppimaansa eikä soveltamaan sitä mihinkään asiayhteyteen työssään.
    Muistaa informaation muttei pysty siirtämään tietotaitoa. Johtaja lukee hiljaista tietoa käsittelevän artikkelin. Hän kyllä muistaa, mitä se tarkoitti, mutta ei pysty soveltamaan mitään sen käsitteistä työrooliinsa haasteisiin.

Kuinka siis saada ihmiset muistamaan tietotaito ja soveltamaan sitä uusiin haasteisiin? Miten saada ihmiset kartuttamaan tietotaitoaan ja rakentamaan sen varaan vuodesta toiseen? Miten kouluttajat voivat auttaa työntekijöitä siirtämään oppimansa ja kokemuksensa muulle henkilöstölle?

9. Muisti ja mikro-oppiminen

Hermann Ebbinghaus kehitti 1880-luvulla ensimmäisenä tieteellisen lähestymistavan muistin tutkimukseen ja luokitteluun. Hän otti käyttöön muun muassa termit oppimiskäyrä ja unohtamiskäyrä.

Types of Memories
(39)

Muistityyppi Mikä se on? Esimerkkejä
1. Sensorinen muisti Sensorinen muisti (myös aistimuistina tunnettu) on hyvin lyhytkestoinen (sekunnin murto-osasta noin kolmeen sekuntiin) muistuma sensorisesta kokemuksesta, jonka juuri esimerkiksi näimme tai kuulimme. Sensorista muistia on verrattu nopeasti katoavaan pikakuvaan jostain juuri koetusta.

Ikoninen (näkö): Tähdenlennon näkeminen vielä kolme sekuntia sen sammumisen jälkeen.

Haptinen (kosketus): Silkkilakanan tuntuman muistaminen.

Kaiku (kuulo): Toisen henkilön ääneen luetteleman puhelinnumeron muistaminen.

2. Lyhytkestoinen muisti Tiedon hetkellinen muistaminen koska tahansa, kun sitä käsitellään. Pidin farkkuja eilen.
3. Pitkäkestoinen muisti Tiedon muistaminen ajan mittaan;
mitä tahansa reilun minuutin ja muutamien päivien tai vuosien väliltä.
Viime vuonna voitin palkinnon.
4. Työmuisti Kyky muistaa ja käyttää oleellisia tietoja toiminnan aikana tehtävän suorittamiseksi. Omeletin reseptin muistaminen.

Pitkäkestoiset muistityypit

Eksplisiittinen muisti (Tietoinen muisti)

Mikä se on? Eri muotoja Esimerkkejä
Tietojen, kokemusten ja tapahtumien sarjamuotoinen muisti. Voimme sen avulla palauttaa mieleen minkä tahansa kokemamme ajankohdan todellisia tapahtumia. Se on muisti omaelämäkerrallisille tapahtumille (ajankohdille, paikoille, niihin liittyville tunteille ja muulle kontekstuaaliselle tiedolle), jotka ovat eksplisiittisesti esitettävissä. Semanttinen muisti koostuu nuoruudessamme keräämiemme tietojen muistikuvista. Ne ovat kiistattomasti sellaisia tiedonjyväsiä, jotka eivät liity tunteisiin tai henkilökohtaisiin kokemuksiin. Sensorinen muisti (myös aistimuistina tunnettu) on hyvin lyhytkestoinen (sekunnin murto-osasta noin kolmeen sekuntiin) muistuma sensorisesta kokemuksesta, jonka juuri esimerkiksi näimme tai kuulimme. Sensorista muistia on verrattu nopeasti katoavaan pikakuvaan jostain juuri koetusta.

Deklaratiivinen muisti
(tiedot, tapahtumat)

Episodinen muisti
(kokemukset, tapahtumat)

Semanttinen muisti
(tiedot, käsitteet)

Implisiittinen muisti (Tiedostamaton muisti)

Mikä se on? Eri muotoja Esimerkkejä

Taitojen ja toimintatapojen (motoriset taidot) tiedostamaton muisti.

Muisti, johon on tallennettu aiempi tapahtuma tai kokemus, joka palautuu epäsuorasti, ilman tietoista yritystä tietyn tapahtuman palauttamiseksi ja tiedostamatta, että muistia ylipäänsä käytetään.

Ei-deklaratiivinen muisti
(taidot, jotka eivät vaadi tietoista mieleen palauttamista)

Proseduraalinen muisti
(taidot, tehtävät)

Alustusmuisti
(ärsyke-reaktio)

Assosiatiivinen oppiminen
(Klassinen ehdollistuminen eli Pavlovilainen ehdollistuminen)

Ei-assosiatiivinen oppiminen
(habituaatio ja herkistyminen)

Tiedän, että ruoho on vihreää ja taivas sininen.

Osaan ajaa pyörällä ja soittaa pianoa ajattelematta, mitä olen tekemässä.

Nähtyään sanan talo aiemmin henkilö täydentää t_l_:n todennäköisemmin taloksi kuin tuloksi, vaikka hän ei muistaisi nähneensä sanaa talo.

Esimerkiksi sana HOITAJA tunnistetaan nopeammin sanan LÄÄKÄRI kuin sanan LEIPÄ yhteydessä (42)

Episodinen muisti (kokemukset, tapahtumat)

Mikä se on? Eri muotoja Esimerkkejä
Episodiset muistot muodostavat sen, mitä yleisesti mielletään muistiksi. Niissä on tietoja niin uusista kuin vanhoistakin tapahtumista ja kokemuksista. Kokemusten muistaminen on riippuvainen muistin toiminnan kolmesta vaiheesta: tallentaminen, konsolidaatio ja palauttaminen (43).

Elämäkertamuisti
”Välähdyksenomainen muisto” on elävä muistikuva tunteita nostattaneesta kokemuksesta.

Muistan, kun Jokipojat nousi SM-liigaan keväällä 1989.

Retrospektiivinen muisti
Minkä tahansa aiemmin tapahtuneen muistaminen.

Sen muistaminen, mitä kirjasi viimeisessä kappaleessa sanottiin.

Prospektiivinen muisti
“Muistamisen muistaminen”

Minun on muistettava vastata saamaani sähköpostiin.

Pitkäkestoista ajattelua

Tiedon siirtyminen lyhytkestoisesta pitkäkestoiseen muistiin tapahtuu vain ajan kuluessa. Tämä suojaa kilpailevien ärsykkeiden ja loukkaantumisen tai sairastumisen kaltaisten häiritsevien tekijöiden aiheuttamalta interferenssiltä (40).

Mitä pidempään muisto pysyy lyhytkestoisessa muistissa, sitä todennäköisemmin se tallentuu ja konsolidoituu pitkäkestoiseen muistiin. Myös se, miten arvokkaaksi henkilö tiedon kokee, vaikuttaa pitkäkestoisessa muistissa säilymiseen (40).

Organisaatioiden erot kyvyssä muistaa tietoja voivat johtaa eroavaisuuksiin niiden tuottavuudessa. Mikro-oppiminen edistää muistamista monin tavoin. Keskitymme seuraavassa hyötyihin, joita saavutetaan toistamisella ja paloittelulla.

Toista perässäni

Sanotaan, että jos jotain ei käytä, sen menettää. Olisi vielä oikeammin sanoa, että jos jotain ei käytä tai palaa siihen, sen menettää. Toistojen ja ajan kulumisen myötä tieto siirtyy lyhytkestoisesta pitkäkestoiseen, luotettavampaan muistiin. Useiden tutkimusten mukaan mikro-oppiminen kehittää kykyä omaksua ja käyttää tietoa.

Memory Retention graph
(37)

Yllä olevan Ebbinghausin unohtamiskäyrän mukaan kaikki tieto jää mieleen ensimmäisellä oppimiskerralla. Kun aikaa kuluu, muistissa pysyvän tiedon määrä vähenee. Mutta kun opittuun palaa aina säännöllisesti uudestaan, yhä suurempi osa tiedosta pysyy muistissa.


(41)

Kun aloitamme uudessa työssä, sovellamme perehdyttämisprosessissa makro-oppimista. Opimme, mitä vastuita meillä on, tutustumme organisaation järjestelmiin, opimme tuntemaan muita työntekijöitä sekä sen, missä voimme viedä aiempaa tietämystämme eteenpäin. Mikro-oppimista puolestaan käytämme oppiessamme taitoja työn ohessa. Esimerkiksi nettihaku ”kuinka yhdistää sähköpostit Outlookissa” on mikro-oppimista.

Ajan myötä pääsemme työmme kanssa sinuiksi, ja se muuttuu rutiininomaisemmaksi. Samalla meistä tulee taitavampia ja saamme uusia vastuita. Saatamme haluta uutta tietotaitoa uramme kehittämiseksi tai ylennyksen, mikä vaatii taas makro-oppimisen uudelleen aloittamista.

Mikro-oppiminen jatkuu koko työuran ajan, kun opimme päivittäin uusia taitoja ja tapoja soveltaa oppimaamme. Kun oma tietämys on asiantuntijan tasolla, voi alkaa opettaa muita.

Koska mikro-oppimista tapahtuu useimmiten silloin, kun on tarve soveltaa tietämystä hetimmiten, se varastoituu ja tallentuu aivoihin ollakseen hyödyllistä ja jäädäkseen paremmin mieleen. Toisin sanoen, mikro-oppimista tapahtuu usein toistuvasti, jolloin unohtaminen mahdollisimman vähäistä ja tieto siirtyy lyhytkestoisesta pitkäkestoiseen muistiin.

Tiedon ”paloittelu”

Mikro-oppimisen yksi keskeinen konsepti on sisältöyksikön koko. Sisältö paloitellaan pienemmiksi osiksi, että se olisi rajattua ja kohdistettua, mikä myös tekee sen oppijalle helpommaksi.

Pienikokoinen sisältöannos on helpommin sovitettavissa kiireisiin aikatauluihin. Silloin myös sisällön luominen, muokkaaminen ja palautteenanto on helpompaa, mikä mahdollistaa organisaation entistä ketterämmän toiminnan.

Lisäksi pienemmät sisältöyksiköt lisäävät mahdollisuuksia personoida sisältöä ja kasvattaa sen merkityksellisyyttä kaikkien työroolien kannalta.

10. Mikro-oppiminen - mitä pitää tietää

Kysy itseltäsi Esimerkki vastauksesta
Määrittele, mitä liiketoimintatavoitteita yrität toteuttaa – ja miksi? Kasvattaa asiakkaiden sitoutuneisuutta, koska asiakaspoistuma käy yritykselle kalliiksi.
Millaiset oppimistavoitteet auttavat saavuttamaan nämä liiketoimintatavoitteet? Asiakaspalvelua ja asiakaskeskeisyyttä tukeva ja kehittävä koulutus.
Miten voit pilkkoa oppimistavoitteet pienempiin osiin ja paloitella sisältöä sen mukaisesti?

Asiakaspalvelun kehittäminen voidaan jakaa pienemmiksi osasiksi:

  • Kitkattoman asiakaskokemuksen tuottaminen
  • Kuinka mitata ja analysoida asiakkaan ”pulssia” Net Promoter Score -työkalulla
  • Johdatus design-lähtöiseen ajatteluun
  • Kuinka kehittää tunneälyä
  • Tunne tuotteesi ja palvelusi
  • Näin käsittelet asiakasvalituksia
Kuinka tehdä kaikista oppimissisällöistä merkityksellisiä ja arvokkaita jokaiselle?

Näin käsittelet asiakasvalituksia

  • Koulutus, joka voi auttaa tilanteissa, joita voi joutua kohtaamaan työroolissaan. Oppijaa pyydetään vastaamaan muutamiin kysymyksiin.
Millaista oppimissisältöä aiot käyttää? Voitko hyödyntää aiempaa sisältöä? Onko olemassa olevaa sisältöä, joka vastaisi tarpeisiisi?
  • Ulkoisten MOOC-verkkokurssien hyödyntäminen tunneälyn opiskeluun
  • Asiakaskokemustiimin informatiivisten diojen kierrättäminen
Miten luot oppimiskulttuurin ja motivoit työntekijöitä oppimaan? Kun koulutat päällikköjä valmentamaan, työntekijät motivoituvat. Arvosta ja palkitse heitä, jotka ovat kasvaneet ja kehittyneet tehtävissään. Se parantaa tuottavuutta ja suorituskykyä.

Kysy itseltäsi

1. Kuinka mittaat oppimistuloksia?

Katsoivatko he sisältöä?

  • Kuinka kauan he viipyivät sisällön parissa?
  • Palasivatko he sisällön pariin myöhemmin?
  • Jättivätkö he joitain osioita väliin?
  • Suorittivatko he kaikki oppituntinsa?

Ymmärsivätkö he sisällön?

  • Millaisia pisteitä he saivat arvioinneissa, miten tarkasti he vastasivat kysymyksiin?

Pitivätkö he sisällöstä?

  • Antoivatko he palautetta siitä, miten tyytyväisiä he olivat oppimaansa, ja sen sovellettavuudesta? Mistä he pitivät, mistä eivät? Miksi, miksi ei?

Onko tietotaidon siirtämistä tapahtunut?

  • Miten seuraat käyttäytymismuutoksia?
  • Miten nopeasti uskot näkeväsi muutoksia käytännössä?

2. Miten analysoit oppimistuloksia?

  • Mitkä eri mittaustavat ovat sinulle tuttuja? Tehtävien valmistumisen ja työajan seuraamisen lisäksi?
  • Pystytkö osoittamaan, mitkä oppimismallit johtavat positiivisiin liiketoimintatuloksiin, entä mitkä negatiivisiin liiketoimintatuloksiin?

3. Miten mittaat liiketoiminnan tuloksia?

  • Mitkä ovat yrityksen sidosryhmät?
  • Miten nämä ryhmät mittaavat koulutuksen onnistumista?
  • Mihin KPI-mittareihin he haluavat vaikuttaa?
  • Onko käytössä yhteisesti hyväksytty ROI-malli, jolla selvittää, miten oppiminen on vaikuttanut kyseisiin tuloksiin?
  • Voitko osoittaa, että oppimiskäyttäytymisen ja liiketoimintatulosten välillä on korrelaatio?

4. Miten muokkaat sisältöä tulosten ja palautteen perusteella?

  • Onko käytettävissä malleja, jotka kertovat, onko sisältösi korkealaatuista vai ei (esimerkiksi, jos jokainen vastaa samaan kysymykseen väärin, on hyvä varmistaa sisällöstä, että kysymyksen sanamuoto oikein, ja että vastaus löytyy kysymystä edeltävästä sisällöstä ja niin edelleen)
  • Onko jokin kanava muita suositumpi? (esimerkiksi jos video kiinnostaa käyttäjiä enemmän kuin esityskalvot, kannattaa satsata videoihin enemmän ja kalvojen kehittelyyn vähemmän)
    Mitä muistiin palauttamisen käytäntöjä suosit oppimisen vahvistamisessa?
  • Saavutatko niitä toivomiasi mitattavia käyttäytymisen muutoksia, joita sisällön oli tarkoitus saada aikaan?

5. Entä skaalautuminen?

  • Skaalautuuko käyttämäsi teknologia?
  • Miten teet sisällöstä entistä personoidumpaa?
  • Tarjoatko suosituksia?
  • Käytätkö tekoälyä tai chatbotteja?
  • Sallitko oppijoiden tekevän yhteistyötä tiimiläisten/työkavereiden kesken?
  • Mitkä ovat haasteesi?

11. Muistilista: Onnistu mikro-oppimisen rakentamisessa

1. Mikro-oppimissisällöt linjaan liiketoimintatavoitteiden kanssa

Oppimisstrategian tulisi olla linjassa yrityksen yleisten liiketoimintatavoitteiden kanssa. Mikro-oppimissisältöjen pitäisi tukea suurempaan oppimistavoitteeseen pääsemistä.

2. Tuota huippulaatua

Kuka tahansa voi tuottaa sisältöjä, mutta harvalla on kyky luoda laadukasta sisältöä – ja säilyttää tämä korkea taso ajan mittaan. Suosi korkealaatuista videota, audiota ja designia.

3. Suosi lyhyitä, kohdistettuja ja tarkoituksenmukaisia mikro-oppimisvideoita

Lyhyet ja kohdistetut viestit ovat mikro-oppimisen vahvuus. Mitä pidempi video on, sitä vaikeampi sitä on hyödyntää liikkeellä ollessa. Pidä huolta, että yhteen oppimistavoitteeseen tähtäävä video ei ole kymmentä minuuttia pidempi.

4. Testaa tietämystä eri tavoilla

Esitä sisällön jälkeen monivalintakysymyksiä. Pyydä silti myös laajempia vastauksia, jotka edellyttävät juuri opitun omaksumista.

5. Missä tahansa, milloin tahansa

Tarjoa mahdollisuutta oppia mobiililaitteilla mihin aikaan tahansa. Pyri täydelliseen joustavuuteen niin, että oppiminen on mahdollista missä ja miten tahansa – verkossa tai perinteiseen tapaan.

6. Luo sosiaalinen oppimisympäristö

Anna käyttäjille mahdollisuus käydä läpi ja luoda omia sisältöjään, luoda keskustelualueita ja niin edelleen. Kehitä sisältöä palautteen avulla.

Lähteet

1. The Design of MicroLearning Experiences: A Research Agenda

2. Learning in the Flow of Work

3. The Disruption of Digital Learning: Ten Things We Have Learned

4. Micro Learning and Narration Exploring possibilities of utilization of narrations and storytelling for the designing of "micro units" and didactical micro-learning arrangements (Hug 2005, p. 4).

5. PLATO - COMPUTER-BASED EDUCATION SYSTEM

6. TIME’s Machine of the Year, 30 Years Later

7. Remembering the Day the World Wide Web Was Born

8. The NKI Internet College: A review of 15 years delivery of 10,000 online courses

9. A Brief History of NSF and the Internet

10. Past Conferences: Microlearning

11. Apple Reinvents the Phone with iPhone

12. Apple Announces iTunes U on the iTunes Store

13. Mobile web browsing overtakes desktop for the first time

15. Repetition and dual coding in procedural multimedia presentations. Applied Cognitive Psychology, 22, 877-895

16. YouTube for Press

17. Using Video In Marketing: Why Wouldn't You?

18. Mayer, Richard E. Multimedia Learning. 2nd ed., Cambridge University Press, 2009.

19. Harnessing the Power of Stories

20. A Video Is Worth 1.8 Million Words

21. Why Your Company Should Create Microlearning Videos

22. Does Video Length Matter?

23. How Millennials Want to Work and Live

24. Big demands and high expectations: The Deloitte Millennial Survey

25. Millennial life: How young adulthood today compares with prior generations

26. Who Invented the Computer?

27. Alan Turing Biography: Computer Pioneer, Gay Icon

28. 3 ways digital video has upended shopping as we know it

29. YouTube is investing $20M in educational content, creators

30. Microlearning: Emerging Concepts, Practices and Technologies after e-Learning

31. Literacy Rates Continue to Rise from One Generation to the Next

32. Linkedin 2018 Workplace Learning Report

33. Microlearning: a strategy for ongoing professional development

34. Ebbinghaus, H. (1913). Memory; a contribution to experimental psychology. New York city: Teachers college, Columbia University.

35. How People Learn: Brain, Mind, Experience, and School: Expanded Edition (2000)

36. 'You've got to find what you love,' Jobs says

37. Retrieval Practice And Transfer Of Learning: Fostering Students’ Application Of Knowledge

38. When and Where Do We Apply What We Learn? A Taxonomy for Far Transfer

39. Types of Memory

40. How does short-term memory work in relation to long-term memory? Are short-term daily memories somehow transferred to long-term storage while we sleep?

41. The Disruptive Nature of Digital Learning: Ten Things We've Learned

42. Implicit Memory

43. Memory

52. Micro learning: advance or fantasy?

Tilaa sarjan seuraavat mikro-oppimisblogit suoraan sähköpostiisi täyttämällä alla oleva lomake.