• 16. huhtikuuta, 2019

Automaatio tietotyössä - Visio 2020

Automaatio muuttaa liiketoimintaa alasta riippumatta. Liiketoiminnan automaatiossa tehtaiden ulkopuolella hyödynnetään jo paljon automatiikka-ratkaisuja, kuten ohjelmistorobotiikkaa. Keinoälysovelluksia otetaan koko ajan enemmän käyttöön. Kysyimme suomalaisilta alan asiantuntijoilta missä automaation suhteen ollaan ja mihin suuntaan automaatio muokkaa yritysten toimintaa ja työpaikkoja vuonna 2020 ja sen jälkeen.

 

Automaation laajamittainen käyttöönotto vaatii tietoa, ymmärrystä ja investointiosaamista

Asiantuntija

Cristina Andersson
Tietokirjailija, perustaja, hallituksen jäsen, Airawise Oy
Cristina Andersson on kysytty tekoälyrobotiikan asiantuntija ja robotisaatiota käsittelevän kirjan Bohobusiness - Ihmiskunnan voitto koneesta (2010) toinen kirjoittaja. Andersson on konsultoinut myös julkista sektoria monissa robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvissä hankkeissa. Hän on toiminut muun muassa EU:n robottiviikon Suomen-kuraattorina.

Millainen rooli liiketoiminnan automaatiolla on suomalaisissa yrityksissä nyt? Miten se tulee muuttumaan 2020-luvun alussa?

Aineettomalla puolella hyödynnetään lähinnä ohjelmistorobotiikkaa. Erityisesti suuret yritykset käyttävät ohjelmistorobotiikkaa talous- ja henkilöstöhallinnossa, esimerkiksi kirjanpidossa, palkanlaskennassa ja ostolaskujen käsittelyssä. Kyseessä ovat monesti rutiinityöt, jotka eivät ole ihmisestä niin hauskoja.

Pitäisin nykyistä ohjelmistorobotiikkaa ohimenevänä vaiheena. Kun ohjelmistorobotteihin tulee enemmän tekoälyä, ne pystyvät suoriutumaan yhä paremmin hallinnollisista tehtävistä. Ne koordinoivat toimintaa, tekevät työvuorolistoja ja ennakoivat tulevaa. Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka yhdessä pystyvät suoriutumaan jopa johtamiseen liittyvistä tehtävistä.

On puhuttu pitkään, että keskijohto tulee poistumaan. Tämä konkretisoituu vasta automaation myötä. Johtaminen todella muuttuu. 

Yritykselle kalliiksi käyviä tehtäviä aletaan robotisoida. Niinpä kallispalkkaista johtajaa alkanee kiinnostaa, olisiko hänen työssään jotain, josta robotti voisi huolehtia.

Sanotaan, että työt eivät katoa mihinkään. Mutta kyllä jotkut työt vain katoavat. Uusia tulee toki tilalle. Jos työskentelee nyt taloushallinnon tai logistiikan rutiinitehtävissä, tulevaisuuttaan kannattaa arvioida uudelleen. Mutta se on samalla mahdollisuus. Yritys voi keskittyä paremmin siihen, miten se tuottaa arvoa asiakkaalle.

Kuinka automaatio ja keinoäly vaikuttavat työntekijöihin tietotyössä?

Tietojohtamisesta eli datan hyödyntämisestä johtamisessa tulee uusi osaamisalue. On tärkeää tuntea myös datan sääntely ja siihen vaikuttaminen. Data on lainsäätäjällekin uutta asiaa. Veikkaan, että osaajia ei ole Suomessa vielä tarpeeksi.

Data on yksinkertaisimmillaan tilasto. Mutta kun tekoäly käsittelee dataa, se nousee astetta korkeammalle tasolle. Kun sensoridataa tulee paljon eri lähteistä, sen käsittely on vaikeaa.

Katsot ikkunasta ulos. Saat dataa, että sataa lunta. Lähdet lumitöihin. Kun robotti käsittelee samaa näkymää sensoreillaan, se saa enemmän dataa lumihiukkasten muodosta ja lumen laadusta. Robotti kykenee tekoälyn avulla laajamittaisempiin analyyseihin, kuin että on tehtävä lumityöt. Se voi kerätä ja hyödyntää niin suurta datamäärää, jota ihminen ei kykene käsittelemään.

Työntekijöiden on pystyttävä muokkaamaan ja luomaan konsepteja eri lähteistä tulevasta datasta. Niiden pohjalta voidaan ottaa seuraava kehitysaskel.

Miten liiketoiminnan automaatioon ja keinoälyyn suhtaudutaan työpaikoilla nyt? Tulisiko suhtautumisen muuttua lähivuosina?

Työntekijöiden kiinnostus kasvaa koko ajan. Sen myötä osaaminen alkaa kehittyä. Näin käy ainakin suurilla työpaikoilla, jotka ovat aktiivisia innovaatiokentässä.

Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Tietoisuuden kasvattaminen on tärkeää.

Kun tietoisuus on olemassa, tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä nämä teknologiat voivat yrityksessä tehdä. Mitä ongelmia ne voivat ratkaista? Mitä kehitysharppauksia ne mahdollistavat?

Tietoisuuden lisäksi tarvitaan uutta investointiosaamista.

Maailma on toisenlainen kuin silloin, kun käytiin ostamassa kaupasta saha ja ruvettiin sahaamaan. Nyt keinoäly arvioi sahaamistarpeen ja ohjeistaa älykästä ja oppivaa robottisahaa. Jos tätä maailmaa ei ymmärrä, tekee todennäköisesti vääränlaisia investointeja!

Hanki investointiosaamista niin, että näet investoinnin laajat vaikutukset ja takaisinmaksuajan verrattuna nykytilanteeseen.

Kun tietoisuus, ymmärrys ja investointiosaaminen ovat olemassa, tee investointeja rohkeasti. Lähde muuttamaan yritystäsi. Tärkeintä on ymmärtää, että uudet teknologiat edellyttävät uutta ajattelutapaa.

 

Tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa automaation avulla

Asiantuntija

Jukka Juselius
Senior Solution Architect, IBM Europe Digital Business Automation, Blockchain, API Economy and Integration Technical Lead for RPA in Nordics
Jukka Juselius on liiketoiminta-automaation asiantuntija. Hän työskentelee IBM:n teknisessä tiimissä tukien yhtiön asiakkaita ja kumppaneita ympäri Eurooppaa.

Millainen rooli liiketoiminnan automaatiolla on suomalaisissa yrityksissä nyt ja 2020-luvun alussa?

Toivottavasti hyvin merkittävä. Automatisoitavaa riittää!

Ohjelmistorobotiikalla pystytään tehostamaan toimintaa automatisoimalla päivittäisiä tehtäviä, joita ihminen on tehnyt manuaalisesti. Osa yrityksistä on panostanut tähän jo pidempään, osa ottaa ensiaskelia. Ohjelmistorobotiikassa keskitytään pääasiallisesti yksittäisten tehtävien automaatioon eikä niinkään itse prosessin kehittämiseen ja sen joustavampaan hallintaan.

Uskon, että eri automaatioratkaisujen – joita on RPA:n lisäksi useita muitakin – esiinmarssi jatkuu lähivuosina. Toimintamme automatisointia tullaan tarkastelemaan ja mahdollistamaan yhä kokonaisvaltaisemmin, eri automaatiokyvykkyyksiä samalla yhdistellen.

Tämä on tärkeää myös yritystemme kilpailukyvyn kannalta. Käytettävien automaatioratkaisujen tulee tukea hyvinkin erilaisia työtehtäviä – ei pelkästään RPA:lla automatisoitavia, samalla tavalla toistuvia manuaalisia tehtäviä, vaan myös asiantuntijoiden tekemiä käsittelytehtäviä.

Osa suomalaisista yrityksistä käyttää jo sujuvasti RPA-ratkaisuja. Millaisia muutoksia on odotettavissa ohjelmistorobotiikkakentälle vuodesta 2020 eteenpäin?

Kuten totesin, automatisoinnin fokus tulee siirtymään erilaisten automaatiokyvykkyyksien yhdistelyyn ja sen avulla uusien automaatiokäyttötapausten mahdollistamiseen. Tietysti myös tekoälyn hyödyntäminen yhdessä robotiikan kanssa tulee yleistymään.

AI-kyvykkyyksiä tullaan tarjoamaan osana ohjelmistorobotiikan eri alustoja, etenkin niiden tarjoamien valmiiden integraatio- ja käyttömallien avulla julkisten rajapintojen kautta käytettävien AI-palveluiden hyödyntämiseksi. Esimerkiksi UiPath tarjoaa valmiita integraatioita IBM:n erilaisiin automaatiokyvykkyyksiin.

Automatisoinnin näkökulmasta viesti on selkeä. Pelkkä RPA ei riitä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistä.

Miten automaatioon suhtaudutaan työpaikoilla nyt ja 2020-luvulla? Miten automaatio vaikuttaa työntekijöihin?

Suuri mörköhän viime vuosina on ollut se, että ohjelmistorobotit vievät meidän työt. Tämä on voinut vaikuttaa asenteisiin negatiivisesti.

Robotiikalla kuitenkin automatisoidaan pääasiallisesti toistuvia manuaalisia tehtäviä, jotka vievät ihmisen kallista aikaa. Kukaan ei suuremmin nauti niiden tekemisestä. Automaatio vapauttaa ihmisten aikaa asiantuntijatehtäviin, jotka ovat liiketoiminnalle tärkeämpiä.

On syytä varautua siihen, että automaatiota hyödynnettäessä manuaalisten tehtävien käsittelijöitä tarvitaan vähemmän. Oleellista on kuitenkin se, että automaatiota hyödyntämällä liiketoiminta toimii tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin. Silloin ihmisiä tarvitaan enemmän tehtäviin, jotka eivät ole helposti automatisoitavissa.

Työntekijät voivat siis käyttää enemmän aikaansa mielekkäämpiin asiantuntijatehtäviin. Niiden suorittamista voidaan edelleen tukea automaatio- ja AI-ratkaisuilla. Ainoastaan samanlaisina toistuviin manuaalitehtäviin liittyvät työt vähenevät.

Missä määrin keinoälyä hyödynnetään automaatiossa ja mitä lisäarvoa se tuo yrityksille?

Erilaisia AI-palveluja on hyödynnetty liiketoiminnan automatisoinnissa jo vuosia. IBM julkaisi jo vuonna 2012 ensimmäiset avoimen rajapinnan Watson AI-palvelut, joita asiakkaamme ovat integroineet osaksi liiketoimintaprosessejaan.

Käyttömalleja on useita, esimerkiksi niin sanottu virtual agent/assistant. Siinä AI-palveluiden avulla rakennetaan asiakkaille, kumppaneille tai omille työntekijöille digitaalinen asiointirajapinta ja automatisoidaan ainakin suoraviivaisimmat asiointitilanteet.

Yksittäisiä AI-palveluita on suoraan integroitu osaksi erilaisia käsittelytehtäviä avustamaan työntekijöitä. Tekoälypalveluja voidaan suoraan käyttää liiketoiminnan prosessien erillisinä aktiviteetteina, joiden avulla pyritään automatisoimaan prosessin tietyt tehtävät kokonaisuudessaan.

Keinoälyä ja koneoppimisen malleja voidaan nykyisin hyödyntää myös prosessien eri käsittelytehtävistä ja prosessien lopputulemista kerättävien tietojen käsittelyyn. Näin voidaan oppia eri tilanteisiin parhaiten sopivat päätökset ja käsittelytavat. Hyödyt ovat siis moninaisia, aina toiminnan tehostamisesta jopa oppiviin prosesseihin.

 

Tekoälyn myötä ohjelmistorobotit voivat itse ajatella ja oppia

Asiantuntija

Riitta Bekkhus
Toimitusjohtaja, Nordomus Oy
Filosofian tohtori Riitta Bekkhus on toiminut 25 vuotta IT-alalla monissa eri tehtävissä, niin IT-strategioiden kuin liiketoimintaprosessien suunnittelussa ja optimoinnissa. Bekkhus teki väitöskirjassaan digimurroksen hallintaan konseptin, jolla yritykset pääsevät helposti alkuun digimurroksensa systemaattisessa johtamisessa.

Millainen rooli ohjelmistorobotiikalla ja -automaatiolla on suomalaisissa yrityksissä nyt ja vuonna 2020?

Eri tarkoituksiin luotuja ohjelmistorobotteja löytyy jo useista suomalaisista yrityksistä. Tämä melko yksinkertainen ohjelmistoteknologia pystyy jäljittelemään ihmisen toimintaa tietokoneella. Ohjelmistorobotit osaavat muun muassa siirtää hiiren kohdistinta, täyttää tietolomakkeita, kopioida tekstiä eri ohjelmistojen välillä, hakea tietoa internetistä sekä lähettää e-postia.

Ohjelmistorobotiikka on ollut mitä mainioin tapa käynnistää yrityksen digimurros. Sitä on pääasiassa käytetty olemassa olevien palveluiden ja prosessien automatisointiin sekä niiden laadulliseen parantamiseen.

Robotiikka onkin osoittautunut vallan mainioksi tehostajaksi. Se on tuottanut päätä huimaavia sijoitetun pääoman tuottoasteita (engl. ROI, Return On Investment-%). Joissakin projekteissa on mitattu jopa 650–800 prosentin tuottoasteita kolmen vuoden aikajaksoilta. (Lähde: Lacity, M., Willcocks, L. and Craig, M., “Robotic Process Automation at Telefónica O2”, The Outsourcing Unit Working Paper Series, paper 15/02, London School of Economics, 2015).

Ohjelmistorobotiikka on siis saanut jalansijaa yrityksissä lähinnä olemassa olevan liiketoiminnan tehostajana ja laadunvarmistajana, mutta sitä ei liiemmin ole käytetty uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Tähän on kuitenkin tulossa muutos.

Millaisia muutoksia on odotettavissa ohjelmistorobotiikka- ja -automaatiokentälle vuonna 2020 ja sen jälkeen?

Tuloillaan on seuraavan sukupolven ohjelmistorobotiikka (Intelligent Cognitive Automation, ICA-RPA). Siinä ohjelmistorobotteihin lisätään tekoälyn ominaisuuksia, jotta ne voivat itse ”ajatella” ja ”oppia”. Tämä taas avaa aivan uusia mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa uusine palveluineen.

Edistyksellisimmät yritykset käyttävät kuitenkin jo nykyistä ohjelmistorobotiikkaa yhdessä muiden digiteknologioiden kanssa luodakseen täysin uudenlaisia digipalveluita ja prosesseja. Tällöin esimerkiksi tekoälyä/koneoppimista, data-analytiikkaa ja ohjelmistorobotiikkaa käytetään vuoronperään prosessissa suorittamaan erityyppisiä tehtäviä, joista ihminen on vastannut aiemmin.

Usealla digiteknologialla automatisoitaessa puhutaan niin sanotusta automaatiojatkuvuudesta (Automation Continuum). Siitä esimerkkinä toimii röntgenkuvien koneellinen analysointi. Se tulee jatkossa korvaamaan nykyiset manuaaliset käytännöt röntgenkuvien analysoinnissa sairausdiagnoosia annettaessa.  

Koneellinen röntgenkuvien analysointi käynnistyy kuvantunnistukseen kykenevällä tekoälyohjelmalla, joka lajittelee röntgenkuvia eri alaluokkiin sen mukaan, mitä ruumiinosaa röntgenillä on kuvannettu (jalkasairaudet, pääsairaudet ja niin edelleen).

Seuraavaksi käynnistetään ohjelmistorobotti, joka rutiinimaisesti yhdistää valmiiksi lajitellut röntgenkuvat niitä vastaaviin potilasraportteihin. Lopuksi käynnistetään data-analytiikkaohjelma, joka analysoi sekä röntgenkuvat että potilasraportit vertaamalla niiden sisältöä jo olemassa olevien valmiiden sairausdiagnoosien kuva- ja tekstisisältöihin.

Koska käytössä on miljoonia valmiita diagnooseja, on koneellinen diagnosointi tarkempaa kuin mihin yksittäinen radiologi kykenisi. Oikean diagnosoinnin varmistamiseksi prosessin laatua myös tarkkaillaan. Taustalla pyörivät koneoppimisalgoritmit tekevätkin tarvittavat muutoksia koneellisiin analyysiprosesseihin, jos konediagnosointi todetaan vaillinaiseksi.

Ohjelmistorobotiikka on siis täällä jäädäkseen, mutta sen ominaisuudet ja käyttötarkoitukset laajenevat. Jatkossa ohjelmistorobotiikkaan lisätään tekoälyn ominaisuuksia ja sen käyttö muiden digiteknologioiden täydentäjänä lisääntyy.

 

Ohjelmistorobotiikka vakiintuu erillisestä työkalusta osaksi normaalia liiketoiminnan kehityksen työkalupakkia

Asiantuntija

Markus Turunen
Chief Information Officer, Efima Oy
Markus Turunen vastaa Efiman RPA- ja AI -liiketoiminnasta ja toimii yhtiön CIO:na. Turusella on pitkäaikainen tausta ohjelmistoliiketoiminnan johtotehtävistä ja laaja kokemus tekoälyn soveltamisesta eri toimialoilla.

Millainen rooli ohjelmistorobotiikalla ja -automaatiolla on suomalaisissa yrityksissä nyt ja vuonna 2020?

Tällä hetkellä merkittävä osa suuremmista yrityksistä – liikevaihdoltaan yli 50 miljoonaa euroa – on rekrytoinut itselleen sopivan ohjelmistorobotin ja siirtänyt rutiineja sen suoritettavaksi.

Vielä tällä hetkellä robottien perehdytykset toteutetaan monessa yrityksessä yksittäisinä projekteina, joko IT- tai liiketoimintavetoisesti. Nykyiset toteutukset keskittyvät volyymipohjaisiin tiedon tarkistus- tai siirtotehtäviin.

Vuoden 2020 aikana huomaamme muutamia yleistyviä trendejä:

  • Ohjelmistorobottien esimiespalvelut, jotka vastaavat robottien työsuorituksen valvonnasta, siirtyvät liiketoimintoihin.

  • Yrityksiin muodostuu vastaavasti joko IT:n tai muun kehitystoiminnon alle keskitetty funktio, joka vastaa koko organisaation parhaista käytännöistä ohjelmistorobottien hyödyntämiseksi.
  • Ohjelmistorobotiikka vakiintuu erillisestä työkalusta osaksi normaalia liiketoiminnan kehityksen työkalupakkia.
  • Ohjelmistorobottien toimiala- tai järjestelmäosaaminen nousee yhdeksi keskeiseksi toimittajan valintakriteeriksi.
  • Ohjelmistorobottien kehitys- ja ylläpitomaksut laskevat, kun ohjelmistorobotiikkaa ymmärtävän työvoiman saatavuus parantuu. Ohjelmistorobotiikan kursseja pidetään jo useissa oppilaitoksissa, ja osa ammattikorkeakouluista suunnittelee omia kokonaisia koulutusohjelmia.
  • Työntekijöiden henkilökohtaiset ohjelmistorobotit alkavat pikkuhiljaa yleistyä. Tämä kasvattaa työntekijöiden tehtävien sujuvuutta ja mielekkyyttä.
  • Robotit kytkeytyvät osaksi tekoäly- ja muita kehittyneitä palveluita. Ne soveltuvat yhä monimutkaisempiin tehtäviin, mikä nostaa ohjelmistorobotiikan roolia yritysten toiminnan kehittämisessä.

Millaisia muutoksia on odotettavissa ohjelmistorobotiikka- ja -automaatiokentälle vuodesta 2020 eteenpäin?

Tarjoajia tulee edelleen lisää erityisesti pienemmän kokoluokan yrityksiin. Pienempien yritysten käyttöönotot keskittyvät yhä enemmän pilvipohjaisiin ratkaisuihin. Hybridimallit yleistyvät ohjelmistorobotiikkaa käyttävissä keskisuurissa ja suurissa yrityksissä.  Hybridimalleissa asiakasyritys tuottaa itse it-infran, jossa robottiagentit myös työskentelevät. Robotit kytkeytyvät keskitettyihin pilvipalveluihin, joiden kautta tuotetaan valvonta- ja raportointipalvelut, versionhallinta ja koneoppimisen palvelut.

Henkilökohtaisten ohjelmistorobottien määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta kehityksen painopiste säilyy edelleen vuorokauden ympäri taustalla työskentelevissä roboteissa.

Missä määrin keinoälyä hyödynnetään ohjelmistoautomaatiossa? Mitä lisäarvoa keinoälyn hyödyntäminen softa-automaatiossa tuo yrityksille?

Tekoälyn kytkeminen ohjelmistorobotteihin on kehityskustannuksia lukuun ottamatta lähes ilmaista. Silti koneoppimisen algoritmien kytkeminen osaksi ohjelmistoautomaatiota on suurimmassa osassa yrityksiä vielä aloittamatta. Kehitystoimenpiteitä hidastaa konkreettisten esimerkkien puute ja toisaalta myös ratkaisuja ostavien ja toimittajien kyvykkyys rakentaa riittävän selkeitä business case -laskelmia asiakkaiden liiketoimintaan.

Tällä hetkellä ohjelmistorobotit voivat tekoälyn avulla esimerkiksi tiliöidä ostolaskuja, ohjata ja priorisoida vapaamuotoisen sähköpostitilauksen eteenpäin sekä havaita liiketoiminnan transaktioista erilaisia poikkeuksia. Prosessin robotisointi vakioi työvaiheet, syötteet sekä tulokset ja näin parantaa jatkomahdollisuuksia kehittää prosessia koneoppimisen avulla.

Contact us

Markus Hellas
Sales Manager
+358 40 412 5183