• 12. joulukuuta, 2019

Tee datan avulla perusteltuja päätöksiä osaamisen kehittämisessä - osa 1

Näin pääset alkuun oppimisdatan kanssa

Data kuuluu osaamisen kehittämisen asiantuntijoiden suosikkiaiheisiin. Yhdeksän kymmenestä osaamisen kehittäjästä haluaa ottaa selvää, kuinka data voisi auttaa heitä tekemään parempia päätöksiä1. Personoitu, mukautuva oppiminen, keinoäly ja oppimisanalytiikka nousivat keskeisimmiksi osa-alueiksi Donald H Taylorin globaalissa tutkimuksessa2, joka julkaistiin vuoden 2019 alussa.

Data on pysynyt trendikkäänä puheenaiheena läpi vuoden. Bensaa liekkeihin ovat heittäneet palkitut keinoälysovellukset3 ja syväluotaavat keskustelut käyttökokemuksesta ja oppimisen vaikuttavuuden todentamisesta.

Vaikka data vaikuttaa olevan osaamisen kehittämisen “uusi musta”, sen haltuun ottaminen saattaa olla haastavaa.

Oppimisen asiantuntijoiden haasteet datan kanssa

Valmistautuessamme webinaariin Valamiksen kanssa laitoimme pystyyn kyselyn oppimisdataan liittyen. Kyselyssä selvitimme sitä, millaiset asiat osaamisen kehittämisen asiantuntijat kokevat kaikkein haastavimmiksi datan kanssa työskennellessä. Asiantuntijat useilta eri aloilta ja eri maista tunnistivat 109 haastetta. Alla olevassa infografiikassa nähdään, kuinka haasteet keskittyvät viiteen pääkategoriaan:

Osaamisen kehittäjien haasteet

Merkittäväksi haasteeksi nousee osaamisen kehittäjien itseluottamus. 26% esille tulleista haasteista linkittyy joko digitaaliseen lukutaitoon ja korkeamman tason analyyttiseen osaamiseen. Analyyttisten kykyjen puute haasteena ei tullut yllätyksenä, sillä siitä on raportoitu jo aikaisemmin laajasti Learning and Performance Instituten4 ja Towards Maturityn5 toimesta.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että 17%:ssa itsevarmuus-haasteista kysymys oli nimenomaan perusteista. Kysyttiin kysymyksiä datan perusperiaatteista, kuten:

  • Mitä data tarkoittaa meille?
  • Mistä voimme aloittaa?
  • Kuinka voimme lisätä arvoa datan avulla?

Kaiken kaikkiaan datan saatavuus oli suurin huolenaihe – sekä uuden datan kerääminen, että pääsy jo olemassa oleviin datan lähteisiin. Teoriassa datan saatavuuden pitäisi parantua teknologian avulla, mutta 10% esiin nostetuista haasteista liittyvät suoraan työkaluihin, oikean teknologian löytämiseen (millä tallentaa ja analysoida dataa) ja siihen, kuinka nämä työkalut saadaan toimimaan yhdessä muiden alustojen kanssa. Joissakin vastauksissa osaamisen kehittäjät tuovat esille sen seikan, että käytössä olevat alustat eivät tarjoa käyttökelpoista dataa.

Datan soveltaminen käytännön ongelmiin nousi kyselyssämme merkittäväksi haasteeksi yhdelle viidestä vastaajasta. 11% kysyi, kuinka data voi auttaa personoimaan oppimista, tekemään parempia päätöksiä ja tuoman oppimisen vaikuttavuuden näkyväksi. 9% vastanneista ilmaisivat huolensa saatavilla olevan datan hyödyllisyydestä. Pystytäänkö tämän datan avulla vastaamaan tulevaisuuden todellisiin haasteisiin?

Tuen puute haasteena nousee siitä tosiasiasta, että liiketoiminnassa ei haluta panostaa ja sisäänostaa datapalveluita. Haluttomuus ostaa puolestaan johtuu resurssien (sekä ajan että rahan) puutteesta. Resurssien puitteissa dataa ei ole edes mahdollista hyödyntää osaamisen kehittämisessä kunnolla.

Kyselyssä tunnistettiin, että osaamisen kehittämisen datan avulla mahdollistaa nimen omaan se, että dataa saadaan useista eri lähteistä. Vain näin pystytään varmistamaan, että oppiminen tukee liiketoimintaa. Jotta tästä tulee mahdollista, liiketoimintajohtajien ja data-asiantuntioiden täytyy tehdä yhteistyötä - tämä tuntuu edelleen olevan haasteellista.

Viides kyselyssä esiin tullut huolenaihe liittyy niinkin perustavanlaatuiseen asiaan kuin luottamus. Esille ei noussut ainoastaan eettiset ja lupa-asiat (onko meillä lupa kerätä dataa), vaan myös piilevät olettamukset: sekä liiketoimintajohtajien, että osaamisen kehittämisen kanssa työskentelevien olettamukset siitä, miltä hyvä data näyttää ja missä asiayhteydessä sitä kerätään.

Kuinka pääset alkuun?

Osaamisen kehittämisen kanssa työskentelevinä meitä ympäröivät potentiaaliset kohteet, joista dataa voisi kerätä, yrityksen johdosta tuleva informaatio ja ulkoinen tutkimus aiheesta. Kosketuspintaa dataan tuo myös reflektointi omien työntekijöiden kanssa ja kysymykset joita kysymme heiltä ja sidosryhmiltä. Tässä vain muutama mahdollinen datan lähden mainittuna.

Yksittäiset datan lähteet voivat olla merkityksettömiä, jos niitä tarkkaillaan erillisinä muista. Ne voivat johtaa harhaan, niitä voidaan käyttää väärin ja joskus jopa vaarallisesti, jos ne otetaan pois asiayhteydestä.

Jo pelkkä datan lähteiden määrä voi olla hämmentävää ja turhauttaa, mutta se ei ole suurin haasteemme. “Competing on Analytics, The New Science of Winning” -kirjan kirjoittaja Tom Davenport sanoo: “Suurin ongelma analyyttisessa prosessissa on se, että et tiedä mitä etsit datasta.”

Data käy järkeen vasta sitten, kun osaamme kysyä siltä hyviä kysymyksiä haasteisiimme ja palveluihimme liittyen.

Oli haaste mikä tahansa, paras paikka aloittaa ei ole data tai uusien data-analyyttisten kykyjen kehittäminen, vaan oma uteliaisuutemme. Mitä me haluamme todistaa, parantaa tai todistaa vääräksi? Emme tarvitse tutkintoa tilastotieteessä, jotta pystyisimme kysymään näitä kysymyksiä. Tarvitsemme uteliaan ja kriittisen mielen.

Seuraavassa blogissa tutkimme kuinka uteliaisuus saadaan laitettua töihin. Käytämme työkaluna “todisteita”: evidence – the new e in learning!


Lähteet:

  1. L&D’s Relationship with Data
  2. GSS19 – Key Results Infographic
  3. Travel company TUI won most innovative new learning product for their use of chatbots in Learning Technologies awards 2019
  4. LPI capability map
  5. Towards Maturity Transformation Journey 2019

Asiantuntija

Laura Overton
Learning Analyst, Speaker, Author, Facilitator, Researcher
Laura Overton on palkittu oppimisanalyytikko. Hän on omistautunut etsimään ja jakamaan käytäntöjä oppimisinnovaatioissa, jotka tuottavat arvoa liiketoiminnalle. Laura on julkaissut 40 raporttia ja satoja artikkeleita aiheesta, ja hänellä on 30 vuoden käytännön kokemus oppimisdatan kanssa työskentelystä. Perustamansa analytiikkajärjestö Towards Maturityn myötä hän johti 15 vuoden tutkimusta (2004-2019) ja keräsi tietoa tuhansilta oppimisen asiantuntijoilta ja työntekijöiltä tavoitteenaan löytää oppimisstrategiat, jotka johtavat menestykseen liiketoiminnassa.

Datasta apua päätöksentekoon osaamisen kehittämisessä

Seuraavassa webinaarissamme oppimisanalyytikko Laura Overton pohtii kuinka yritysoppimisen asiantuntijat voisivat todistaa oppimisen vaikuttavuuden liiketoimintaan ja sitouttaa työntekijät paremmin.