• 16. elokuuta, 2018

Edistyneiden oppimisympäristöjen viisi avaintekijää

Vieraskynä: Janet Clarey, Lead Advisor, Technology & Analytics, Bersin, Deloitte Consulting LLP: Oppimisympäristöjen viisi avaintekijää ja mitä organisaatioiden tulisi huomioida arvioidessaan oppimisympäristöjen tarjoajia

Oppimisympäristöt (Learning Experience Platform1, LXP) muodostavat kasvavan osan oppimisratkaisujen tarjoajien markkinoilla, ja ne ovat mullistaneet oppimisteknologian markkinoita tervetulleella tavalla 2010-luvun puolivälistä lähtien. Kehittyneemmät oppimisympäristöt ovat saavuttaneet markkina-asemansa hyvästä syystä: ne auttavat organisaatioita ratkaisemaan perinteisten oppimisen hallintajärjestelmien (Learning Management System, LMS) avulla olemassa olevia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi integraatioihin, sisällön vajaakäyttöön, tehottomiin hakumekanismeihin sekä oppimisen mittaamisen puutteisiin.

Tunnistimme viisi edistyneiden oppimisympäristöjen avaintekijää viimeisimmässä oppimisympäristöihin keskittyneessä tutkimuksessamme:

1. Sisältö

Organisaation tulisi oppimisympäristöjä määrittäessään arvioida ensin vastaavatko oppimisympäristön sisältöominaisuudet organisaation yleistä sisältöstrategiaa: oppimisympäristöjen tulee vähintään yhtenäistää yrityksen sisällöntarjonta ja alustan suunnitellut käyttäjät. Seuraavaksi yritysten tulisi keskittyä siihen, miten oppimisympäristöt voivat tukea työntekijöitä heidän nykyisissä rooleissaan. Suoriutuakseen tästä yritysten tulisi huomioida seuraavat kolme oppimisympäristöjen sisältöominaisuutta:

  • Mukauttaminen tarkoittaa eri lähteistä saatavan sisällön tunnistamista, yhdistelemistä, tiivistämistä ja järjestämistä. Organisaatioiden tulisi oppimisympäristöjen mukauttamismahdollisuuksia arvioidessaan etsiä ominaisuuksia, joiden avulla työntekijät voivat määrittää useita eri sisältöasetuksia, merkitä sisältöjä, arvioida taitoja ja osaamisalueita sekä etsiä, jakaa ja suositella sisältöä (joko tuotteeseen sisäänrakennettuna tai kolmannen osapuolen tarjoamana lisäominaisuutena).

  • Kontekstualisointi tarkoittaa oikean ja oikeassa muodossa olevan sisällön jakamista oikeaan aikaan, jolloin oppiminen, kehittyminen ja suorituksen parantaminen on mahdollista. Yksi tapa kontekstualisoida sisältöä kehittyneimmissä oppimisympäristöissä on hyödyntää keinoälyä. Jotkut alustat käyttävät esimerkiksi chatbotteja, jotka antavat käyttäjien kokemuksiin perustuvia suosituksia. Organisaation tulisi etsiä nostettavaa sisältöä pintaa syvemmältä ja eri lähteistä arvioidessaan oppimisympäristön kontekstuaalisia ominaisuuksia.

  • Monipuoliset sisällöntuontannon toiminnot oppimisympäristöissä mahdollistavat käyttäjille sisällön luomisen lennossa. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus, sillä tietojen ja taitojen nopea vanhentuminen kasvattaa tarvetta ketterille oppimisprosesseille. Organisaatioiden tulisi oppimisympäristön sisällöntuotantoa tarkastellessaan etsiä toimintoja, jotka auttavat työntekijöitä löytämään ja jakamaan tietoa, etsimään sisältöä helposti, keskustelemaan sekä etsimään ja järjestämään useista eri lähteistä mukautettuja sisältöjä työssään.

2. Integraatio

Kehittyneiden oppimisympäristöjen ehdoton vahvuus on, että käyttäjät voivat hyödyntää useita eri teknologioita yhden kontaktipisteen kautta. Sovellusrajapintapalveluiden (API) avulla organisaatiot voivat virtaviivaistaa koulutuksia, hallita sisältöä eri alustoista ja lähteistä, hyödyntää kolmannen osapuolen kaupallisia sisältöjä sekä yhdistää muita liiketoiminnan sovelluksia osaksi oppimista. Oppimisympäristöratkaisujen tarjoajat rakentavat usein API-rajapintansa ydintoimintojensa ympärille, jolloin alustat eivät välttämättä kata kaikkia organisaation oppimisen tarpeita.

3. Sosiaalinen vuorovaikutus

Koska oppiminen on päivä päivältä yhä erottamattomampi osa itse työtä, on entistä tärkeämpää, että työntekijöille suodaan mahdollisuus oppia toisiltaan (sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolella). Tämän vuoksi oppimisympäristöjen tulisi sisältää ominaisuuksia, jotka mahdollistavat yhteistyön, verkostoitumisen sekä yhteydenpidon toisiin käyttäjiin ja asiantuntijoihin. Oppimisympäristöjen tärkeimpiä ominaisuuksia ovatkin työntekijän sitouttaminen työhön, ryhmähengen luominen ja sosiaalinen vuorovaikutus.

4. Käyttäjäkokemuksen suunnittelu

Suunnitteluajatteluun koulutetut oppimisen ammattilaiset pyrkivät ymmärtämään ja parantamaan ihmisten kanssakäymistä teknologian välityksellä. Oppimisympäristöt tukevat heidän työtään muun muassa mobiiliratkaisuilla ja mahdollisuudella tukea oppimista ja urakehitystä. Tämä toteutetaan usein muun muassa soittolistojen, kanavien ja polkujen avulla.

  • Mobiili: Kaikki kehittyneiden oppimisympäristöratkaisujen tarjoajat, joiden kanssa keskustelimme, tunnistivat mobiililaitteiden valta-aseman ja olivat suunnitelleet (tai uudistaneet) ratkaisunsa mobiilioptimoiduiksi. Organisaatioiden tulisi siis arvioida, miten hyvin mobiilikäyttömahdollisuus on toteutettu oppimisympäristöissä tutkimalla eri osatekijöitä, esimerkiksi yksittäisiä toimia, sisällön esitystapaa, visuaalista ulkoasua ja navigoinnin helppoutta.

  • Oppiminen ja urapolut: HR- sekä oppimis- ja kehittämisjohtajat ovat ilmaisseet tarpeensa lisätä teknologioiden hyödyntämistä, jotta he voisivat tarjota työntekijöilleen näkyvyyttä, löydettävyyttä ja avoimuutta urakehitysmahdollisuuksiin liittyen. Oppimisympäristöissä työntekijät voivat luoda mukautettuja oppimis- ja urapolkuja, jakaa ammattitaitoaan ja kerätä heidän kiinnostuksenkohteisiinsa ja mieltymyksiinsä perustuvia kokemuksia. Oppimisympäristöt siis auttavat työntekijää hallitsemaan omaa oppimistaan ja uraansa.

5. Data-analyysi

Liiketoimintatieto ja -analytiikka ovat tärkeitä oppimiselle ja kehitykselle, jotta voidaan tarkkailla liiketoiminnan mittareita ja tehdä tietoisia oppivan organisaation kehitystä tukevia päätöksiä. Organisaatiot voivat kerätä monenlaista tietoa oppimisympäristöistä: esimerkiksi suorituskyvyn parantamisen indikaattoreita, kulttuuritietoja, uratietoja ja henkilökohtaisia kehitystietoja, työntekijöiden kehitykseen liittyvää palautetta, sisällön käyttö- ja hyödyntämisraportteja, raportteja liiketoiminnan mittareista ja ohjelman arvosta, sitoutumisesta sekä tiimitietoja, kuten tietotaitoja, kykyjä ja yhteenvetoja aina henkilökohtaiselta tasolta organisaatiotasolle asti. Uskomme, että edistyneiden oppimisympäristöjen analyysiominaisuudet kehittyvät edelleen ja auttavat organisaatioita tunnistamaan mahdollisia taidoissa olevia puutteita, IT:n ja liiketoiminnan yhteensovittamisen sidoksia ja osaamiseen liittyviä haavoittuvuuksia.

Lopuksi

Tiivistettynä voidaan sanoa, että teknologia tarjoaa organisaatioille tehokkaan tavan parantaa työntekijöiden oppimiskokemuksia peilaamalla kuluttajabrändien käyttäjäkokemuksia omiin HR- ja oppimiskokemuksiin. Tehokkaissa oppimisympäristöissä on viisi ominaisuutta, jotka organisaatioiden tulisi huomioida valitessaan ja päivittäessään oppimisalustoja: sisältö, integraatio, sosiaalinen vuorovaikutus, käyttäjäkokemuksen suunnittelu ja data-analyysi. Kun organisaatio on sisällyttänyt oppimisympäristön yleiseen oppimisstrategiaansa ja ekosysteemiinsä, oppimisympäristö auttaa organisaatiota ratkaisemaan eri järjestelmien pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi sisältöjen vajaakäyttöön, tehottomiin hakumekanismeihin ja hyödynnettävien mittaristojen puutteeseen. Näistä ja monista muista syistä johtuen oppimisympäristöt ovat ansainneet paikkansa HR-teknologioiden jatkuvassa kehityksessä, jonka tavoitteena on siirtyä ihmisten, tapahtumien ja sisältöjen hallinnasta kohti koulutuksen inhimillistämistä digitaalisessa maailmassa.


1 Tämän markkinasegmentin ratkaisuilla on monta muotoa (esim. LMS, LXP, CMS) ja nimeä, kuten älykkäät oppimisympäristöt, oppimiskokemusalustat, yritysten oppimisportaalit, sisältöä kuratoivat alustat, sisällönhallinnan alustat, mikro-oppimisalustat, tiedolla johtamisen alustat, osaamisen kehittämisen alustat.

Asiantuntija

Janet Clarey
Lead Advisor, Technology & Analytics, Bersin, Deloitte Consulting LLP
Janet on johtava neuvonantaja Bersin, Deloitte Consulting LLP Analytics ja Technology -yksikössä. Hän toimii yhteistyössä jäsenten kanssa soveltaen Bersinin näyttöön pohjautuvia tutkimustuloksia ja tarjoten tietoa johtavista käytännöistä yrityksissä. Janet auttaa jäseniä myös ymmärtämään HR-teknologiaa ja työkaluja oppimiseen, uran hallintaan, kykyjen hallintaan, suorituskyvyn hallintaan ja valmennukseen liittyen. Janetilla on yli kymmenen vuoden kokemus oppimis- ja kehitystyöstä, sekä tutkijana ja oppimisteknologia-alan analyytikkona Bersinilla ja Brandon Hall Researchissa. Ennen siirtymistään Bersinille Janet toimi toimitusjohtajana eLearning Guildissä, jossa hän oli vastuussa Guildin akatemiasta, julkaisuista ja tutkimuksesta.
Työvoiman digitalisaatio - inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

Työvoiman digitalisaatio - inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

Lue white paperistamme mitä hyötyjä työntekijöiden taitojen päivittäminen ja uudelleenkouluttaminen tarjoaa ja tutustu oppimisen ekonomia -malliimme.