• 20. helmikuuta, 2020

Missä menet, seuraavan sukupolven oppimiskokemus?

Voi tuntua siltä, että elämystalous on suhteellisen uusi asia, mutta termi on ollut käytössä jo hyvän aikaa. Tulevaisuus on tuijotellut meitä silmiin peräti yli 20 vuotta… jos vain olisimme huomanneet sen itse.

Termi ”elämystalous” (experience economy) nimittäin esiintyi ensimmäisen kerran B. Joseph Pine II:n ja James H. Gilmoren artikkelissa vuodelta 1998. (https://hbr.org/1998/07/welcome-to-the-experience-economy). He korostivat siinä erityisesti talouden kehityskulkua alkutuotannosta jalostuksen kautta palvelutuotantoon – ja viimeisessä vaiheessa elämysten tarjoamiseen!

Kirjoittajat osasivat myös ennakoida asiakaskeskeisyyden merkityksen korostumisen organisaatioissa. Ja nyt, erilaisten personointia tukevien teknologioiden ja datan määrän kasvun myötä, elämyksiin keskittyminen on alkanut yleistyä. Oppimisen ja henkilöstön kehittämisen ala on vain yksi esimerkki paljon laajemmasta siirtymästä kohti elämyksiä. L&D:n kannalta tämä on näkynyt selvimmin oppimisympäristöjen (LXP, learning experience platform) yleistymisenä.

Foswayn vuosittaisen Digital Learning Realities Research -tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että yli 90 prosenttia vastaajista pitää oppimisympäristöä tärkeänä heidän oppimistiiminsä menestyksen kannalta. Ja 50 prosenttia on sitä mieltä, että heidän käytössään oleva LMS (learning management system) ei ole kovinkaan tärkeä tulevaisuuden oppimiskokemuksien hallinnassa.

Mutta karu totuus on, että oppimiskokemuksen tarjoaminen on ollut vaikeaa jopa alalla vakiintuneille oppimisympäristöille. Kehnot käyttöliittymät ovat perinteisesti vaivanneet markkinoiden tarjontaa. Heikon käytettävyyden vuoksi käyttökokemus on toistuvasti jäänyt tasosta, jota useimmat käyttäjät ja tarkkailijat pitäisivät mukaansatempaavana. Ja ongelma vain laajenee, kun nämä seikat yhdistetään jääräpäiseen sisällönjakeluun keskittymiseen. Monissa oppimissisällön lähteissä, jotka kilpailevat pääsystä oppijoiden käyttöön, on ollut heikkotasoisia käyttöliittymiä. Nykyisin ne paketoidaan usein Netflix-tyyppiseksi käyttöliittymäksi, kun organisaatiot ovat halunneet parantaa oppimisen saavutettavuutta, vetovoimaisuutta, yhdistettävyyttä ja tavoitettavuutta työnkulussa.

MUTTA oppimiskokemuksessa on kyse niin paljon muusta kuin pelkästä sisällön saatavuudesta!

Oppimisympäristöjen ongelmana on, että ne on aivan liian harvoin suunniteltu tukemaan dynaamista, reflektoivaa, sosiaalista, älykästä ja toimintasuuntautunutta oppimista, joka on edellytys oppimisen parhaaseen mahdolliseen hallintaan ja tuntemiseen. Ne eivät luo oppimissyklejä, ne eivät kaitse eivätkä rohkaise oppijaa, eivätkä ne luultavasti tue oppimisen kaikkein tärkeintä osiota: motivoivaa ja kehittymiseen tähtäävää palautteenantoa, joka on hyvin tärkeässä asemassa merkittävän – jopa mullistavan – henkilökohtaisen työssäoppimisen edistämisessä.

Ja jos oppimisympäristöt eivät tue hyviin oppimistuloksiin ja kanssakäymiseen vaadittavaa valmennusta tai henkilöstön henkilökohtaista vuorovaikutusta – työkavereiden, asiakkaiden, mentoreiden ja valmentajien suuntaan – ne eivät myöskään edistä oppimiskokemuksia millään lailla. Keskittyminen pelkästään sisällön jakeluun tai sen yhdistämiseen käyttäjiin ei ole riittävä vastaus. On yhdistettävä ja aktivoitava myös sosiaalisen oppimisen todelliset katalyytit: keskeiset tulokset ja liiketoimintavaikutukset.

Jos jotain todella halutaan nimittää oppimisympäristöksi, sen on tarjottava enemmän kuin pelkkää sisältöä. Sen on tuettava todellisia kokemuksia – ei ainoastaan pääsyä erilaisiin sisältöihin. Sellaisia kokemuksia, joita löytyy täydellisestä oppimissyklistä (katso PLASMA Learning Cycle).

Tämä herättää kysymyksen, mitä oppimiskokemuksia haluat luoda?

LXP Maturity Model

Osana Foswayn meneillään olevaa tutkimusta olemme alkaneet eritellä tiettyjä oppimisratkaisuihin liittyviä trendejä, aina oppimisjärjestelmien tarjoamista kokemuksista työssäoppimisen kokemuksiin ja henkilökohtaisen sähköisen oppimisen kokemuksiin.

Oppimisympäristön tarjoamien vaihtoehtojen kirjo ei ole vielä tänä päivänä kovinkaan kypsä. Tätä korostaa markkinoiden painottuminen oppimisjärjestelmien kokemuksiin henkilökohtaisten sähköisen oppimisen kokemusten sijaan. Mutta nyt, uuden vuosikymmenen käynnistyttyä, siirrymme väistämättä kohti personoidumpaa, älykkäämpää ja sosiaalisesti monipuolisempaa oppimista – Netflix-tyyppisen sisältötyrkytyksen sijaan. Tässä on kyse teknologian tarjoamin mahdollisuuksiin tarttumisesta ja siitä, että ostajana vaadit entistä enemmän kokemuksilta, joita alustasi pystyvät tarjoamaan.

Hypen tuolla puolen: Digitaalisen oppimisen realiteetit

Webinaari-vieraaksemme saapuu Fosway Groupin tutkimusjohtaja David Perring ja käymme läpi 2020 Digital Learning Realities -tutkimuksen uunituoreita tuloksia. Mitkä teknologiat oikeasti toimivat L&D:ssä, entä mitkä ovat hypeä? Entäpä mitä uutta organisaatiot ovat tuoneet oppimisen ekosysteemeihinsä – ja millä menestyksellä?

Asiantuntija

David Perring
Director of Research of Fosway Group
Davidilla on kokemusta oppimisinnovaatioiden etulinjassa työskentelemisestä jo yli 30 vuoden ajalta. David tunnetaan optimistisena ja energisenä ammattilaisena, jonka intohimona on oppimisen ja suorituskyvyn kehittäminen organisaatioissa. David työskentelee nyt Fosway Groupin tutkimusjohtajana ainutlaatuisissa tehtävissä. Hän tutkii puolueettomasti käyttäjäorganisaatioiden ja palveluntarjoajien kokemuksia selvittääkseen, mitä yritysoppimisessa on meneillään – mitkä ovat muutoksen ajureita, ja millä tekijöillä on todellista merkitystä?