• 21. joulukuuta, 2017

Tärkein opetus digitalisaatiosta Ashkan Fardostin mukaan

Digitalisaatio ja digitaalinen työpaikka – mitä ne oikeasti tarkoittavat organisaatiolle? Ennen kuin voidaan arvioida digitalisaatiosta tulevaisuudessa syntyviä mahdollisuuksia ja haasteita, on ymmärrettävä itse käsite. Ensimmäiseksi on tärkeää korjata yleinen harhaluulo: digitalisointi (digitization) EI ole sama asia kuin digitalisaatio (digitalization), Ashkan Fardost painottaa. Hän huomauttaa myös, että digitalisaatio vaatii keskittymään "käyttäytymisen trendeihin teknologian trendien sijaan" sekä ymmärtämään, miten "teknologia vaikuttaa käyttäytymiseen ja muuttaa odotuksia".

Tohtori Ashkan Fardost, entinen trance-musiikin tuottaja, oli aitiopaikalla todistamassa internetin aikaansaamaa mullistusta musiikkiteollisuudessa. Kuten Fardost sanoi TedX-esityksessään, internet on luonut "maailmanlaajuisen digitaalisen heimoyhteiskunnan", jossa kuka tahansa voi olla yhteydessä oman kiinnostuksensa kohteen ympärille muodostuneeseen "niche-yhteisöön". Fardost löysi oman niche-yhteisönsä 17-vuotiaana nuorena, joka halusi trance-musiikin tuottajaksi. Fardostilla ei ollut varaa 30 000 dollarin musiikkistudioon, mutta hän löysi trance-harrastajien "heimon" ja tapasi lopulta ihmisiä, jotka puhuivat tietokoneohjelmasta nimeltä Reason. Ohjelma digitalisoi musiikkistudion ja teki musiikin tuottamisesta edullista.

Pian sen jälkeen Fardost, joka tunnettiin myös nimillä DJ Mysterium ja Envio, tutustui Napsteriin. Internet mullisti musiikkiteollisuuden. Fardost otti asiakseen tutkia ja jakaa tietämystään siitä, miten teknologia muokkaa toimialoja, yhteiskuntia ja ihmisten käyttäytymistä. Hänellä on tohtorintutkinto lääkekemiasta ja farmaseuttisesta kemiasta Uppsalan yliopistosta, mutta sittemmin hän on siirtynyt yliopistomaailmasta Tukholman startup-maailmaan, jossa hän neuvoo muita ja "sijoittaa todella outoihin ideoihin, joista muut sijoittajat näkisivät painajaisia". Lisäksi hän toimii yhteistyössä Hyper Islandin kanssa ja on ehdolla Vuoden puhuja 2017 -palkinnon saajaksi Ruotsissa.

Nykyään jokainen yritys kokee digitalisaation vaikutukset jossakin määrin, ja monet yritykset ovat jääneet Fardostin sanoin "teknologia-ansan" uhreiksi. Teknologia-ansalla hän tarkoittaa sitä, että nykyiseen toimintaan lisätään uutta teknologiaa ja kutsutaan sitä innovaatioksi. "Jotta voisimme aidosti ymmärtää, mitä digitalisaatio tarkoittaa ja miten voimme käyttää sitä, meidän on siirrettävä huomion painopiste teknologiasta käyttäytymiseen."

Mitä voimme tulevaisuudessa odottaa digitalisaatiolta ja digitaaliselta työpaikalta?

Fardost: "Erittäin suuri määrä työntekijöitä on vaarassa joutua korvatuksi ja osaamisen ja älyllisen pääoman tarve kasvaa merkittävästi. Historiallisesti uusien koneiden käyttöönotto on tarkoittanut sitä, että työntekijöitä on tarvittu vähemmän, mutta toisaalta uudet koneet ovat mahdollistaneet liiketoiminnan kasvattamisen, jolloin taas on tarvittu työntekijöitä pitämään koneista huolta. Tässä vaiheessa ei todennäköisesti enää kannata lähettää työntekijöitä kahden viikon Microsoft Excel -kursseille. Kun ollaan tekemisissä koneoppimisen kaltaisen teknologian kanssa, teknologia on yksinkertaisesti liian monimutkaista muille kuin asiantuntijoille. Lisäksi teknologia skaalautuu paljon tehokkaammin ilman vastaavaa työvoiman tarvetta ylläpitopuolella. Vaikka jotkut keinoälysovellukset on suunniteltu voimaannuttamaan ihmistyöntekijöitä (kuten Watson ja sen lääketieteelliset sovellukset), monet keinoälysovellukset voivat mahdollisesti tehdä työntekijöitä täysin tarpeettomiksi. Näin on etenkin silloin, kun työtehtävät perustuvat kognitiiviseen tai manuaaliseen rutiiniin.

Pitkällä aikavälillä ei rutiinitehtävissä pystytä koskaan kilpailemaan ohjelmistojen tai robottien kanssa. Niinpä lopulta jää jäljelle vain luova työ. Minä uskon vakaasti, että tietokoneista ei voi koskaan tulla aidosti luovia samalla tavalla kuin me ihmiset olemme. Tämä ei johdu siitä, että uskoisin luovuuden olevan jonkinlainen taikavoima. Kyse on pikemminkin siitä, että luovuus on seurausta meidän kuolemanpelostamme ja tarkemmin sanottuna kyvystämme olla tietoisia siitä, että jonain päivänä tulevaisuudessa me kuolemme. Millään muulla eläimellä ei ole tätä kykyä. Ne elävät hetkessä. Meillä kuitenkin on kehittynyt mieli ja äly, joiden ansiosta pystymme ajattelemaan tulevaa. Tulevaisuudessa meitä kaikkia odottaa väistämätön kuolema. Se antaa meille kannustimen pyrkiä epätoivoisesti muuttamaan omaa kohtaloamme. Juuri siitä syntyy luovuus, joka johtaa kulttuuriin, joka puolestaan johtaa historiaan. Eli ajatus siitä, että tietokoneet voisivat yhtäkkiä tulla tietoisiksi JA luoviksi toimijoiksi pelkästään siksi, että niiden laskuteho lisääntyy eksponentiaalisesti Mooren lain mukaan, on naurettava. Samalla logiikalla voitaisiin väittää, että jos autojen nopeus kasvaa eksponentiaalisesti, ne pystyvät lopulta teleporttaamaan. Se on täysin hölynpölyä."

Miten siis organisaatioiden tulisi lähestyä digitalisaatiota sen lisäksi, että ne tunnustaisivat ihmisten käyttäytymistrendien tärkeyden?

Fardost: "Varttumassa on joukko älykkäitä ihmisiä, jotka vielä jonain päivänä ymmärtävät, että on vaarallista ajautua työelämässä polulle, jossa noudatetaan käskyjä ja ollaan riippuvaisia pomon mikrotasolla antamista ohjeista. Emme voi nimittäin koskaan päihittää tietokoneita käskyjen tottelemisessa. Sen sijaan älykkäät ihmiset tavoittelevat uraa, johon liittyy luovaa työtä ja mahdollisuuksia kokeilla uutta ja kasvaa – toisin sanoen innovatiivista työtä. Innovaatioita ei voida synnyttää koneoppimisella eikä millään muullakaan keinoälyn muodolla, koska sellaiset teknologiat perustuvat historialliseen dataan. Innovaatioissa taas on kyse kokeilemisesta ja tulevaisuutta koskevasta vedonlyönnistä. Mikään historiallinen data ei voi tehdä sitä ihmisen puolesta. Auttaa se voi, mutta se ei voi tehdä sitä kokonaan.

Haluankin esittää sinulle kysymyksen: palkkaatko työntekijöitä, jotta saisit antaa heille käskyjä, vai haluatko heidän olevan luovia ja tekevän asioita, joita he osaavat paremmin kuin sinä?"

Mikä on tärkein digitalisaatiosta opittava asia Ashkan Fardostin mukaan?

"Tärkein digitalisaatiosta opittava asia keinoälyn ja automaation saralla on se, että olemme kokeneet tämän jo aiemminkin. Ei kannata teeskennellä, että tämä on jotain uutta ja vierasta, koska koneet ovat ottaneet vallan jo monta kertaa aiemminkin eri aloilla. Kuvio on aina ollut sama: arvoketjuun tullut lisä on johtanut ihmisten osaamisen ja älyllisen pääoman uudenlaiseen tarpeeseen. Samalla on syntynyt uusia työpaikkoja, joita ei ole voitu ennustaa etukäteen."

Loppupäätelmät

Alaa mullistavat innovaatiot ovat uhka jokaiselle yritykselle. Uber ja Lyft valtasivat lyhyessä ajassa taksiliikenteen, Spotify mullisti musiikkiteollisuuden, Bitcoin haastoi pankkialan, Amazon digitalisoi vähittäiskaupan ja robotit tulevat uudistamaan digitaalisia työpaikkoja. Työpaikkojen muutos on jo alkanut, ja jos haluamme valjastaa keinoälyn työpaikalle tehokkaasti, emme voi pudota teknologia-ansaan. Ratkaisujen on oltava mullistavia ja keskityttävä ihmisten käyttäytymiseen ja odotuksiin. On selvää, että keinoäly hoitaa leikiten rutiininomaiset ja arkipäiväiset tehtävät, jolloin niitä hoitaneet työntekijät voivat joko tehdä muuta tuottavaa työtä tai alistua kohtaloonsa teknologian korvaamina. Tuottavuus paranee, jos luovuus valjastetaan innovaatioiden tuottamiseen.