• 19.9.2018

Johtavat yritykset investoivat oppimiseen turvatakseen liiketoimintansa tulevaisuuden

Yritysten raportteja analysoimalla saimme selville, että johtavat yritykset tarjoavat työntekijöilleen kahdesta kolmeen kertaa enemmän koulutusta kuin muut. Analysoimme useita yritysraportteja tunnistaaksemme erilaisia lähestymistapoja oppimiseen liittyviin investointeihin ja arvioidaksemme, miten yritykset voisivat parantaa sisäisen koulutuksensa tehokkuutta.

Aineeton pääoma on yksi yritysten menestyksen avaintekijöistä ja kilpailueduista nykytaloudessa. Olipa kyse hyvästä brändistä, tehostetusta tuotannosta tai innovatiivisista tutkimus- ja kehitysprosesseista, kaikessa tarvitaan yrityksen aineetonta pääomaa tai tarkemmin sanottuna inhimillistä pääomaa.

Koulutusohjelmilleen yrityksillä on erilaisia ja päällekkäisiä tavoitteita. Usein tavoitteet koskevat osaamisvajeen korjaamista työntekijöiden taitojen kehittämisen kautta, tuottavuuteen keskittyvän työkulttuurin luomista, organisaation ketteryyden parantamista, työntekijöiden motivointia ja yleisesti myönteistä vaikutusta liiketoimintatavoitteisiin.

Koulutusmittarit vastuullisuusraportoinnista

Paras tapa analysoida asiaa olisi tutkia yritysten oppimisstrategioita, koulutussuunnitelmia, budjetteja ja sisältöjä ja tehdä analyyseja yritysoppimisympäristöstä saatavan datan avulla. Tällainen data ei tietenkään ole julkisesti saatavilla, joten yritysten vertailu ei ole helppoa.

Koulutusmittarit kuitenkin sisältyvät GRI:n (Global Reporting Initiative) vastuullisuusraportointistandardeihin, joten osa yrityksistä raportoi niistä osana vastuullisuusraportointiaan. Näissä raporteissa koulutustuntien määrästä kertova mittari voi antaa viitteitä siitä, miten yrityksessä suhtaudutaan oppimiseen sekä inhimilliseen pääomaan liittyviin investointeihin. On kuitenkin muistettava, että se ei kerro suoraan koulutuksen tehokkuudesta eli siitä, miten hyvin koulutuksella on onnistuttu saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.

Tutkimuksessamme olemme analysoineet otoksen GRI-vastuullisuusraportteja suurilta eurooppalaisilta ja yhdysvaltalaisilta yrityksiltä, jotka ovat julkaisseet koulutusmittarit (G4-LA9: Keskimääräiset koulutustunnit). Kyseiseen otokseen kuuluu 60 eri aloilla toimivaa yritystä. Niistä 32 on Suomesta, 13 Yhdysvalloista, 7 Isosta-Britanniasta, 3 Saksasta ja 1 Tanskasta ja Ranskasta. Otos on melko pieni, mutta se kuitenkin osoittaa, että yritysten välillä on yllättävän suuria eroja siinä, miten monta koulutustuntia ne tarjoavat työntekijöilleen vuodessa.

Kuinka paljon tunteja koulutukseen käytetään?

Alla olevassa kuvassa esitetään keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden kussakin yrityksessä. Yritykset on jaoteltu kolmeen ryhmään kuvailevien tilastollisten kvartiilien perusteella:

  • Minimaalinen ote koulutukseen (alin kvartiili) – Näillä yrityksillä vaikuttaa olevan minimaalinen tai kustannuksia leikkaava ote työntekijöiden koulutukseen, sillä ne tarjoavat keskimäärin alle 12 tuntia koulutusta vuodessa työntekijää kohden, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vertaisryhmässä.
  • Keskimääräinen ote koulutukseen (keskikvartiilit) – Näillä yrityksillä on samanlainen ote kuin vertaisillaan, sillä ne tarjoavat keskimäärin 12–32 tuntia koulutusta vuodessa työntekijää kohden. Tähän ryhmään kuuluu suurin osa tutkimuksen yrityksistä.
  • Koulutusta painottava ote (ylin kvartiili)  – Nämä yritykset tuntuvat painottavan työntekijöiden koulutusta merkittävästi, sillä ne tarjoavat yli 32 tuntia koulutusta vuodessa työntekijää kohden.

Erilaiset suhtautumiset koulutukseen nostavat esiin lisäkysymyksiä ja parannusmahdollisuuksia yrityksille:

  • Alimpaan kvartiiliin kuuluvat yritykset saattavat asettaa jatkuvan kehittymisen, tulevat innovaatiot ja työntekijöiden sitoutumisen vaakalaudalle vähäisten koulutusinvestointiensa vuoksi. Niiden tulisi arvioida, millaisilla kustannustehokkailla tavoilla ne voisivat tarjota työntekijöilleen enemmän tarpeellista koulutusta. Yksi ensimmäisistä asioista on varmistaa, että yrityksellä on yritysoppimisympäristö, jonka kautta voidaan tehokkaasti hoitaa koulutussisällön tuotanto ja toteutus.
  • Keskikvartiileihin kuuluvien yritysten tulisi keskittyä parantamaan koulutuksen tehokkuutta – esimerkiksi koulutustavoitteiden saavuttamista – vakiinnuttamalla oppimista koskeva raportointi ja analytiikka, joilla mitataan ja seurataan oppimisen edistymistä ja sen tuloksia.
  • Ylimpään kvartiiliin kuuluvat yritykset tekevät suuria investointeja turvatakseen liiketoimintansa tulevaisuuden inhimillisen pääoman osalta. Näiden yritysten on varmistettava, että ne saavat investoinneistaan tuottoa ja saavuttavat jatkuvasti uusia koulutustavoitteita. Tällaiset yritykset voivat hyötyä merkittävästi edistyneestä oppimisanalytiikasta ja näkemyksistä ja saada niiden avulla konkreettisia liiketoiminnallisia tuloksia. Analytiikka antaa tarvittavat näkemykset, joiden avulla voidaan optimoida oppimiskokemusta entisestään tarjoamalla käyttäjäkohtaista koulutussisältöä.

Saavuta liiketoiminnan tavoitteet optimoimalla oppiminen

Aiemmassa asiantuntijaraportissamme ”Viisi tapaa, joilla organisaatiot voivat optimoida oppimiskokemuksia” kävimme läpi erilaisia tapoja parantaa oppimisen tehokkuutta. Niitä ovat seuraavat:

  • Verkko-oppimisen tulisi tehdä oppimisesta nopeampaa, tehokkaampaa ja yhtenäisempää tarjoamalla oppijoille sopivaa koulutusta nopeasti ja vaivattomasti.
  • Koulutusta pitäisi mukauttaa sopimaan oppijoiden erilaisiin tarpeisiin ja huomioida samalla erilaisia toimintoja. Näitä ovat maantieteellinen sijainti, yhteistyö, käyttöliittymän mukauttaminen ja mukautetut oppimispolut.
  • Organisaatioiden on aktiivisesti etsittävä tehokkaita tapoja minimoida tietämyksen menetys työntekijöiden sitouttamisella ja/tai tehokkaalla kokemuksellisen tiedon hallinnalla.
  • Resurssien hyödyntäminen oppimisvaikutusten tehokkaassa mittaamisessa on tärkeä osa koulutuksen laatua ja siten myös organisaation suorituskykyä. Oppimisdata voi osoittaa, onko oppimisella toivottua vaikutusta työntekijöihin.

Kohti oppimiseen liittyvien investointien optimointia

Ota yhteyttä oppimiskonsultteihimme, jotka auttavat valitsemaan oikean tavan optimoida organisaationne oppimiseen liittyvät investoinnit. Huomioon otettavat asiat ja jatkotoimet liittyvät yrityksen oppimisstrategian tarkkaan määrittämiseen. Sitä varten on ymmärrettävä, missä organisaatio on tällä hetkellä, mitkä ovat halutut liiketoiminnalliset tulokset ja millaisessa aikataulussa oppiminen on tarkoitus toteuttaa.

  • Määrittele koulutusinvestoinnille tärkeimmät liiketoiminnalliset tulokset.
  • Vertaa organisaatiosi oppimiskulttuuria muiden organisaatioiden oppimiskulttuureihin substanssiasiantuntijoidemme tai oppimisen ammattilaistemme kanssa.
  • Suunnittele organisaatiollesi parhaiten sopiva ote koulutukseen.
  • Luo prosessin seurannassa käytettävät mittarit.

Viitteet:

GRI: https://www.globalreporting.org/Pages/default.aspx

Työvoiman digitalisaatio – inhimillisempi ote keinoälyn aikakaudelle

Lue white paperistamme mitä hyötyjä työntekijöiden taitojen päivittäminen ja uudelleenkouluttaminen tarjoaa ja tutustu oppimisen ekonomia -malliimme.

Asiantuntija

Samu Kuosmanen

Director of Digital Services at Siun Sote

Samulla on yli 10 vuotta kokemusta digitalisaatio-projektien johtamisesta suurille kansainvälisille organisaatioille. Hänen erikoisalaansa ovat yrityksen syorituskyvyn johtaminen (EPM), analytiikka ja ohjelmistorobotiikka (RPA).